Muut mediat 10/2016

Sairaalaklovni Elina Reinikka mittaa huumorihermoa ja tekee punanenänsiirtoja (hs.fi 25.2.).

Reinikallekin parhaita työmuistoja ovat tilanteet, joissa on kokenut voivansa auttaa. Hyvä muisto jäi esimerkiksi 8-vuotiaasta pojasta, jolle oli yritetty laittaa tippaletkua jo yli puoli tuntia. Reinikka tuli työparinsa kanssa paikalle ja alkoi huudella sängyn yli, että nyt on  potilaalla tosi tiukat paikat. Että yhtään ei saa hytkyä. Ei sitten yhtään!

Ja sillä tavalla universaaleja ovat lapset: kun heille sanoo, ettei saa hytkyä, he hytkyvät. Ja nauravat. Ja rentoutuvat. ––

– Sairaalaklovnit eivät ole poliittinen tai uskonnollinen järjestö. Me emme tuo mitään ideologiaa sairaalaan. Itselleni on kuitenkin tärkeää uskon tuoma luottamus armoon. Sen varassa jaksan elää ja sen varassa uskallan kuolla.


Tarja ja Jouko Varjonen ovat kohdanneet elämässään vastoinkäymisiä, mutta näkövammaansa kumpikaan ei laske sellaiseksi (Uusi Tie 8/16).

– Jeesus on ihana ystävä, joka auttaa jopa arjen pienissä asioissa. Hänen puoleensa voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Kuvittelen, kuinka hän katselee valtaistuimeltaan minua ja hymyilee minulle, maan matkaajalle, Tarja iloitsee.

Vaikeina aikoina Tarja on kokenut Jumalasta etääntymistä ja sitä kautta lohduttomuutta. Joukoa vaikeudet taas ovat vieneet polvilleen Jumalan eteen.

– Ei välttämättä pyytämään apua, vaan vain olemaan siinä hiljaa. Usein kun on oikein vaikeaa, eivät sanat ole tärkeimmät, vaan Jumalan läsnäolossa oleminen. Tärkeintä mielestäni on se, että on Jumalaan päin kääntyneenä, Jouko pohtii.


Parikymppisenä tangokuningattarena Mira Kunnasluoto koki julkisuuden haittapuolet (Sana 8/16).

Sitten tuli se kovin paikka. Kohuotsikoita metsästävästä lehdestä soitettiin ja kysyttiin, onko totta, että kuulut helluntaiseurakuntaan. Mira vastasi nopeasti ja lyhyesti, että ei ole.

– Tuntui todella pahalta valehdella. Olin siinä vaiheessa kuitenkin jo niin kypsä kaikkeen riepotteluun, etten olisi kestänyt sitä, jos uskostani olisi ruvettu vääntämään kohuotsikoita. Selitin itselleni, että on jokaisen henkilökohtainen asia, mihin seurakuntaan kuuluu. ––

42-vuotiaana hän yhä miettii, mikä hänestä isona tulee. Hän tietää vain, että hengellisiä lauluja hän haluaa esittää, ja nimenomaan sellaisia lauluja, joissa kerrotaan selvästi, kumman puolella hän on.

– Vaikka olen tällä hetkellä työtön, tunnen oloni levolliseksi ja toiveikkaaksi. Kun on uskoa, on toivoa.


Juttua korjattu 15.3. klo 15.16: Tangokuningattareksikin kruunatun laulajan nimi on Mira Kunnasluoto, ei Kariluoto.


40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja