Muslimityön koordinaattorilla kiireinen vuosi

Itä-Afrikan muslimiherätys on leviämässä myös Tansaniaan, jossa Hannu Lahtinen oli toissa viikolla opettamassa Free Pentecostal Church of Tanzania -liikkeen lähetyskonferenssissa. Kuvassa Lahtinen yhdessä kumppanikirkon johtajien kanssa. Kuva: Hannu Lahtisen kuva-arkisto
Itä-Afrikan muslimiherätys on leviämässä myös Tansaniaan, jossa Hannu Lahtinen oli toissa viikolla opettamassa Free Pentecostal Church of Tanzania -liikkeen lähetyskonferenssissa. Kuvassa Lahtinen yhdessä kumppanikirkon johtajien kanssa. Kuva: Hannu Lahtisen kuva-arkisto
"Rabbul Aziim!”, ”Herra on ihmeellinen!”

Tämä arabiankielinen huudahdus kuuluu Fidan muslimityön koordinaattorin Hannu Lahtisen sanavarastoon, ja siihen on helppo yhtyä, kun mies kertoo terveisiä muslimien parissa leviävästä kristillisestä herätyksestä eri puolilta maailmaa.

Vastikään Tansanian-vierailullaan Lahtinen jututti pastoria, joka kertoi nuoressa seurakunnassaan olevan jo yhdeksän muslimitaustaista jäsentä. Etiopiassa pelkästään yksi Fidan paikallisista yhteistyöjärjestöistä perusti viime vuonna yli 160 kotiseurakuntaa muslimien pariin.

– Järjestön lähetyskeskus varustaa työntekijöitä myös Sudaniin, Arabian niemimaalle ja Itä-Afrikan somalialueille. Myös Intian Kashmirissa työ menee eteenpäin vainosta huolimatta. Indonesiassa tukemamme lähetysraamattukoulun opiskelijat ovat perustaneet ainakin sata uutta seurakuntaa sinä aikana, kun me olemme olleet mukana, Lahtinen luettelee.

Samalla kun monilla vanhoilla muslimialueilla moskeijojen polkuja on alkanut ruohottua ihmisten siirryttyä kirkkoihin, Euroopassa käännynnäiset ovat tuoneet uutta eloa perinteisiin seurakuntiin.

– Saksassa Spyerissä paikallisen helluntaiseurakunnan pastori kertoi, että koko seurakunta on muuttunut sen jälkeen, kun naapurustoon perustettiin monen sadan hengen pakolaiskeskus: seurakunnassa on saatu kastaa jo kymmeniä uskoon tulleita. Suomessa vastaavaa on koettu muun muassa Tammisaaressa, jossa pieni ruotsinkielinen helluntaiseurakunta on muuttunut todella kansainväliseksi.

Kuluneen vuoden aikana Lahtisen kotimaan työhön on tullut uusi ulottuvuus: juuri hänet on usein kutsuttu opetusvastuuseen, kun seurakunnat ovat järjestäneet tilaisuuksia maahanmuuttajille.

Aleppolaisten hätä

Tänä vuonna ilmestyi myös toimittaja Danielle Miettisen kirjoittama, Lahtisen ja hänen viiden muslimitaustaisen ystävänsä elämäntarinat kokoava teos Hän kutsui minua (Päivä).

Lahtinen ja hänen Anne-vaimonsa alkoivat kokea Jumalan puhuvan muslimien parissa tehtävästä lähetystyöstä 1990-luvulla. Aluksi etenkin Hannu taisteli kutsua vastaan. Hän ajatteli, ettei Jumala voi olla niin paha, että lähettää hänet islaminuskoisten keskelle. Viimein mies antoi periksi ja perhe muutti Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin, josta käsin Hannu teki seitsemän vuotta työtä paitsi Jordaniassa myös Syyrian Aleppossa.

– Saamme Alepposta edelleen viestejä. Siellä on tuskainen tilanne. Kuolleiden joukossa on myös tuttaviamme, ja osa on lähtenyt pakoon. Silti sieltä kuuluu myös hyviä uutisia. He ovat muun muassa saaneet nähdä parantumisihmeitä, kun ovat rukoilleet ihmisten puolesta, Hannu Lahtinen kertoo.

Alku Jordaniassa oli vaikea. Kielitaidon kartuttua Lahtiset saivat käytännössä huomata sen, mistä olivat lähetyskurssilla kuulleet: useimmat muslimit ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita uskonasioista ja keskustelevat niistä mielellään. Moni myös potee hengellistä nälkää, jota islam ei ole kyennyt tyydyttämään.

Kristityn ja muslimin kohtaamista helpottaa se, että teologisesti islamilla ja kristinuskolla on paljon yhteistä. Koraanissa kerrotaan jopa Jeesuksen eli profeetta Isan neitseellisestä syntymästä ja siitä, kuinka hän teki paljon ihmeitä.

– Muslimit kunnioittavat Jeesusta jopa niin, että monen muslimin on helppo rukoilla kristityn kanssa Jeesusta avuksi. Muslimit ovatkin jo tavallaan puolimatkassa kohti kristityksi kääntymystä, Hannu Lahtinen havainnollistaa.

– Toisaalta islam on hyvin antikristillinen uskonto. Koraani hyökkää vahvasti esimerkiksi Jeesuksen jumaluutta vastaan. Koko muslimimaailma ajattelee, että Jeesusta ei ole ristiinnaulittu. Siksi jokaisen muslimin kääntymys tuntuu inhimillisesti mahdottomalta.

Rakkaus edellä

Kristittyjä kouluttaessaan Lahtinen lähtee liikkeelle siitä, että muslimeja on syytä lähestyä ensisijaisesti ihmisinä. Aito välittäminen puhuttelee aina – kuten ketä tahansa.

Lahtisen mukaan muslimia vetävät puoleensa myös havainnot kristittyjen kokemasta sisäisestä rauhasta ja rukousvastauksista, samoin se, että kristinuskossa Jeesus on kaikkia muita voimia vahvempi. Monet muslimit pelkäävät pahoja henkiä, ja niistä vapautuminen on heille iso kysymys.

– Kun keskustelen muslimien kanssa, viittaan toisinaan Jesuksen sanoihin ”rauhan minä jätän teille”. Sitten kerron, että Jumala lähetti Jeesuksen, jotta pääsisimme takaisin paratiisiin. Islamissa ei ole pelastusvarmuutta eikä suojaa pahan voimilta, ja muslimit tietävät sen. Jeesus sen sijaan antaa rauhan ja varmuuden. Tämän asian kautta monet ovat  tulleet uskoon.

– Saatan myös kertoa siitä, miten Jumala on vastannut rukouksiin, ja kysyn, saanko rukoilla henkilön puolesta. Sitten kun hän kokee, että rukouksen myötä jotakin tapahtuu, hän alkaa avautua uskonasioille.

Lahtinen korostaa sitä, että rakkaudesta ja rukousvastauksista huolimatta myös evankeliumi ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta on julistettava. Se on kristillisyyden ydin, jolle kaikki muu rakentuu.

– Lisäksi meidän on hyvä tietää ainakin pääasiat muslimien uskonnosta. Paavalikin tunsi aikansa ajattelutavat, runoilijat ja filosofit, ja siksi myös Koraaniin on hyvä tutustua. Kun muslimit huomaavat, että tunnemme heidän pyhiä tekstejään, he kuuntelevat aivan eri tavalla. En kuitenkaan koskaan anna muslimille käsitystä, että pitäisin Koraania Jumalan sanana.

Kukaan ei selviä ilman tukea

Kipein asia Hannu Lahtisen työssä on muslimin kääntymykseen käytännössä aina kuuluvan kärsimyksen kohtaaminen. Islamin hylännyt ihminen joutuu luopumaan entisestä yhteisöstään. Moni on pakotettu erilleen puolisostaan ja lapsistaan, ja useat ovat joutuneet myös fyysisen väkivallan kohteeksi.

Koska paine on kova, jokaisen uuden kristityn on välttämätöntä saada tukea, päästä osaksi seurakuntayhteisöä ja löytää uskonystäviä, jotka rukoilevat hänen puolestaan. Yhtä tärkeää on se, että kääntyneet pääsevät juurtumaan Kristukseen ja Raamattuun.

Opetustarkoitukseen Lahtinen suosittelee esimerkiksi Avainmedian arabiankielisen Al Hayat -kanavan ohjelmia, joiden kautta vastauskoontulleet saavat tervettä Sanan opetusta heti omalla kielellään.

– Vaatii oman prosessinsa kasvaa pois islamista perityistä vääristä käsityksistä. Lisäksi on tärkeää, että he pääsevät kokemaan Jumalan voimaa ja oppivat rukoilemaan ja turvaamaan Herraan ja kokevat Pyhän Hengen kasteen.

Entä miten kouluttaja rohkaisee sitä kristittyä, joka kokee, että hänen yrityksensä evankelioida muslimeja ovat toistaiseksi olleet tuloksettomia?

– Älä missään tapauksessa luovuta. Olen kuullut monia todistuksia siitä, kuinka uskoon tulleet ovat ennen kääntymystään kohdanneet kristittyjä ja tapaamisista on aina jäänyt jotakin itämään.

– Myöskään epäonnistumisia ei kannata pelätä liikaa. Itse olen evankelistana tehnyt kaikki virheet. Varsinkin alkuaikoina kävin hedelmättömiä juupas-eipäs-väittelyjä siitä, onko Jeesus Jumalan Poika vai ei. Lisäksi olen kiivastuksissani joskus sanonut liian kovasti.

– Viime talvena olimme pitämässä tilaisuutta eräässä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa. Inhimillisesti kaikki meni ihan pieleen, ilmapiiri oli levoton ja osa kuulijoista häiriköi. Silti tilaisuuden jälkeen luoksemme tuli poika, jolla oli Google Translatorissa viesti, että hän haluaa tulla Jeesuksen omaksi.


Kuka


Hannu Lahtinen
» Fidan muslimityön koordinaattori vuodesta 2008, Jordaniassa lähetystyössä vuosina 2001–2007
» Rohkaisee, varustaa ja valmentaa seurakuntia muslimien kohtaamiseen ja evankelioimiseen. Koordinoi Suomen helluntaiseurakuntien tukea pioneerityötä tekeville kumppaneille ja uskonsa tähden vainotuille entisille muslimeille. Toimittaa Fidan Muslimimissio-uutiskirjettä.
» Puoliso Anne Lahtinen, kaksi poikaa.
» Harrastaa kuntosalilla käymistä, ulkoilua ja lukemista.


Heikki Salmela


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja