Musiikki tarvitsee johtajan

Evankelioivien laulujen katoaminen tilaisuuksista, jumalanpalvelusmusiikin kapea-alaisuus, ristiriidat ja vierauden kokemus sekä koulutettujen ammattimuusikoiden siirtyminen tekemään musiikkia toisiin kirkkokuntiin. Nämä piirteet seurakuntien musiikkielämässä huolestuttavat Helluntaiseurakuntien Musiikki (HSM) ry:n vastuunkantajia.

Yhdistyksen hallituksen kannanotto julkaistiin .

– Yksipuolistuminen on näkynyt seurakuntien musiikkitoiminnassa jo jonkin aikaa. Tyylin muutos ylistyspainotteiseksi on myös jakanut seurakuntakenttää aika laajalti sekä yleisellä että paikallisella tasolla, diplomiurkuri ja HSM ry:n hallituksen jäsen Matti Pesonen harmittelee.

HSM ry:n hallitus toi huolensa esiin jo juhannusviikolla ilmestyneessä Paimen Plus -lehden artikkelissa, joka herätti jo Juhannuskonferenssissa paljon keskustelua. Vastuunkantajat haluavat kuitenkin välttää epäkypsää vastakkainasettelua äärinäkemysten, eri musiikkityylien ja sukupolvien välillä. Sen sijaan lausunnossa on kyse kaikkien seurakuntalaisten huomioimisesta ja musiikillisesta ”kotipaikkaoikeudesta” omassa yhteisössä.

Musiikin ammattilaisetkin tuovat keskusteluun erilaisia näkökohtia. Helsingin Saalem-seurakunnan musiikkityönjohtaja ja Kristillisen musiikkikoulun rehtori Piritta Poutala muistuttaa helluntailiikkeen historiasta:

– Jos katsomme 30–50 vuotta taaksepäin, silloinkin musiikki on ollut omalla tavallaan yksipuolista. Monta kymmentä vuotta on laulettu enimmäkseen Hengellisen laulukirjan tai ”pitkän kirjan” lauluja, ja pääosassa ovat olleet kuorot ja soittokunnat, Poutala huomauttaa.

Yksimielisiä musiikkivaikuttajat ovat siitä, että seurakunnan musiikkitoimintaa tulee aktiivisesti johtaa. Vastuu linjausten tekemisestä on viime kädessä pastoreilla ja vanhimmilla.

Porvoon helluntaiseurakunnassa musiikkitoimintaa koordinoiva Jim Hakola katsoo, että seurakuntien tulisi nimetä joku johtamaan musiikkitoimintaa pastoreiden ja vanhimpien alaisuudessa.

– On hyvä, jos aloitteet, ehdotukset ja suunnitelmat tulevat musiikkivastaavalta ja ne käydään sitten vanhimpien kanssa yhdessä läpi. Pastoreiden ja vanhimpien roolina tulisi olla enemmän vastuunkantajien tukeminen kuin itse musiikkityön tekeminen ja suunnittelu, Hakola ehdottaa.

Leevi Launonen