Helluntaiseurakuntien Musiikki ry on huolissaan musiikkitoiminnan yksipuolistumisesta ja sen kielteisistä seurausilmiöistä. Yhdistys on ottanut asiaan julkisesti kantaa tuoreessa lausunnossaan, joka on julkaistu myös tämän lehden mielipidepalstalla (sivu 8). Kannanotolla halutaan herättää laajempaa keskustelua helluntaiseurakuntien musiikkielämän nykyisestä kehityssuunnasta.
– Yksipuolistuminen on näkynyt seurakuntien musiikkitoiminnassa jo jonkin aikaa. Tyylin muutos ylistyspainotteiseksi on myös jakanut seurakuntakenttää aika laajalti sekä yleisellä että paikallisella tasolla, diplomiurkuri ja HSM ry:n hallituksen jäsen Matti Pesonen harmittelee.
Musiikkivaikuttajien mukaan yksipuolistumisen tunnuspiirteitä ovat muun muassa evankelioivien laulujen katoaminen tilaisuuksista, jumalanpalvelusmusiikin kapea-alaisuus, ristiriidat ja vierauden kokemus sekä koulutettujen ammattimuusikoiden siirtyminen tekemään musiikkia toisiin kirkkokuntiin.
Matti Pesonen katsoo, että yksipuolisen valta-aseman saanut niin sanottu ylistysmusiikki tekee ilmapiiristä helposti sisäänpäin lämpiävän, jolloin seurakunnalla ei ole vetovoimaa uskosta osattomien ihmisten silmissä.
– Syntyy sellainen vaikutelma, että ylistyslaulut ovat jopa erillisen, seurakunnan sisällä vaikuttavan pienen sisäpiirin juttu.
Vaikka ylistys kuuluu luonnollisena osana uskovien kokoontumisiin, Pesosen mukaan erityisesti uskosta osattomille pitäisi tarjota myös julistavaa musiikkia, jolla on tarkoituksenmukainen sisältö.
– Ahdistunut ja synnintunnon vaivaama ihminen tarvitsee musiikkia, jossa on selkeä sanoma – musiikkia, joka kertoo hänelle Jumalan rakkaudesta, Jeesuksen veren puhdistavasta voimasta ja pelastuksesta.
Jyväskylän helluntaiseurakunnassa musiikkitoimintaa johtava Markus Saarela jakaa HSM ry:n huolen.
– On olemassa merkkejä siitä, että musiikki on yksipuolistunut eri soittimien käyttämisen, lyriikoiden ristikeskeisyyden ja sovitusten osalta, hän arvioi.
Rakentavaa keskustelua – ei vastakkainasettelua
HSM ry on helluntaiseurakuntien yhteinen palvelujärjestö, joka edustaa seurakuntamusiikin tuntemusta ja ammatillista osaamista. Sen hallitus toi huolensa esiin juhannusviikolla ilmestyneessä Paimen Plus -lehden artikkelissa, joka herätti jo Juhannuskonferenssissa paljon keskustelua.
Vastuunkantajat haluavat kuitenkin välttää epäkypsää vastakkainasettelua äärinäkemysten, eri musiikkityylien ja sukupolvien välillä. Sen sijaan lausunnossa kannetaan huolta jumalanpalvelusmusiikin yhteisyydestä, monipuolisuudesta, erilaisten tyylien hyväksymisestä sekä ihmisten mahdollisuudesta palvella kotiseurakuntaa omalla musiikin lahjallaan.
Kyse on kaikkien seurakuntalaisten huomioimisesta ja musiikillisesta ”kotipaikkaoikeudesta” omassa yhteisössä.
Yksipuolisuudella huonoja seurauksia
Paimen Plus -lehden artikkelissa tuodaan esille, että jos seurakunnan musiikkitoiminta yksipuolistuu, sillä on seurauksensa: kaikki eivät koe musiikkia omakseen, ihmisille ei anneta palvelumahdollisuuksia omassa yhteisössään ja lopulta oma seurakunta alkaa tuntua henkisesti vieraalta.
– Musiikkitoiminnassa koko seurakunnan palveleminen on monin paikoin unohdettu. Siksi kasvava joukko uskovia ei koe kotiseurakuntansa tilaisuuksien olevan enää heitä varten, kapellimestari ja kuoronjohtaja Juha Törmä sanoo.
Yhteisön sisäisen jakautumisen lisäksi seuraukset saattavat tulla esiin myös muulla tavoin.
– Näkyvissä onkin jo ammattitason musiikinosaajien siirtyminen palvelemaan niitä kirkkokuntia, joissa musiikki on monipuolisempaa ja rikkaampaa ja samalla evankeliumin julistaminen ulospäin musiikin avulla voimakkaampaa, Matti Pesonen toteaa.
Musiikin ammattilaisetkin tuovat keskusteluun erilaisia näkökohtia. Helsingin Saalem seurakunnan musiikkityönjohtaja ja Kristillisen musiikkikoulun rehtori Piritta Poutala muistuttaa helluntailiikkeen historiasta:
– Jos katsomme 30–50 vuotta taaksepäin, silloinkin musiikki on ollut omalla tavallaan yksipuolista. Monta kymmentä vuotta on laulettu enimmäkseen Hengellisen laulukirjan tai ”pitkän kirjan” lauluja, ja pääosassa ovat olleet kuorot ja soittokunnat, Poutala huomauttaa.
– Vielä nytkin pienissä seurakunnissa, joissa resurssit ovat pienemmät, musiikki koostuu vain muutamien uskollisten ihmisten osaamisesta ja mieltymyksistä. Seurakunta on kiitollinen, jos siellä ylipäätään on jotain musiikkia.
Poutalan mukaan seurakunnan tuleekin katsoa tulevaisuuteen, sillä Jumalalla on varattuna jokaiselle sukupolvelle oma ”soundinsa”.
– Se ei ole musiikkitoiminnan köyhtymistä, jos jokin uudistumiseen haluton ryhmä kuihtuu kasaan, vaan antaa tilaa jollekin uudelle.
Musiikkia tulee johtaa
Kaikki Ristin Voiton haastattelemat musiikkivaikuttajat ovat yksimielisiä siitä, että seurakunnan musiikkitoimintaa tulee aktiivisesti johtaa. Vastuu linjausten tekemisestä on viime kädessä pastoreilla ja vanhimmilla.
Porvoon helluntaiseurakunnassa musiikkitoimintaa koordinoiva Jim Hakola katsoo, että seurakuntien tulisi nimetä joku johtamaan musiikkitoimintaa pastoreiden ja vanhimpien alaisuudessa.
– On hyvä, jos aloitteet, ehdotukset ja suunnitelmat tulevat musiikkivastaavalta ja ne käydään sitten vanhimpien kanssa yhdessä läpi. Pastoreiden ja vanhimpien roolina tulisi olla enemmän vastuunkantajien tukeminen kuin itse musiikkityön tekeminen ja suunnittelu, Hakola ehdottaa.
Myös Piritta Poutala näkee musiikkielämän kokonaisuuden tärkeänä.
– Musiikkia tulee johtaa olemalla yhteydessä kaikkiin sukupolviin, hän sanoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...