Kasvatustieteen tohtori, tietokirjailija Mia Puolimatka arvioi nykyfeminismiä RV-TV:n haastattelussa.
– Pohjimmiltaan feminismi on naisten oikeuksien puolustamista. Nainen koki syvää arvottomuutta miehen rinnalla ja lähti hakemaan oikeuksiaan, Puolimatka kuvaili feminismin alkuvaiheita 1700-luvun lopussa.
Feminismin pioneeri Abigail Adams lähestyi feminismiä kristilliseltä arvopohjalta.
– Adams oli hyvin yhteiskuntatietoinen nainen, joka ihaili ateistisia ajattelijoita mutta halusi ajatella feminismiä kristillisyyden kautta. Hän halusi, että naiset otettaisiin mukaan esimerkiksi lainsäädäntötyöhön. Adams ajoi hyviä yleimaailmallisia yhteiskunnallisia arvoja, joihin periaatteessa kaikki pystyvät sitoutumaan, Puolimatka kuvailee.
Ensimmäiset merkittävät feministit ajoivat myös muun muassa raittiutta ja vastustivat orjuutta ja prostituutiota.
1960-luvulla keskustelu ihmisoikeuksista muuttui. Feminismi alkoi puuttua syntymättömien lasten oikeuksiin.
– Siinä vaiheessa astuttiin kaltevalle tasolle, Puolimatka sanoo.
Hän kommentoi feminismiä suhteessa Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Maslow pohti aikanaan, että hierarkiapyramidin ylimmällä tasolla ollessaan ihminen luopuu juutalais-kristillisistä arvoista. Tätä samaa kehitystä Puolimatka on huomannut nykyfeminismissä.
– Rajat kaikkoavat ja jäljelle jää feminismin eksistentiaalinen taso, joka kiteytyy samaan kiusaukseen, jonka Eeva kohtasi paratiisissa.
– Moderni feministi haluaa paeta alkuperäistä moraalista syyllisyyttä.
Anssi Tiittanen