”Moderni feminismi kiteytyy Eevan kiusaukseen”

On hienoa, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet, saavutettavuus ja osallisuus, tohtori Mia Puolimatka sanoo. Kuva: Avainmedia
On hienoa, että miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet, saavutettavuus ja osallisuus, tohtori Mia Puolimatka sanoo. Kuva: Avainmedia

Kasvatustieteen tohtori, tie­tokirjailija Mia Puolimatka arvi­oi nykyfeminismiä RV-TV:n haastattelussa.

 

– Pohjimmiltaan feminismi on naisten oikeuksien puolusta­mista. Nainen koki syvää arvottomuutta miehen rinnalla ja läh­ti hakemaan oikeuksiaan, Puo­limatka kuvaili feminismin alkuvaiheita 1700-luvun lopussa.

 

Feminismin pioneeri Abigail Adams lähestyi feminismiä kris­tilliseltä arvopohjalta.

 

– Adams oli hyvin yhteiskun­tatietoinen nainen, joka ihaili ateistisia ajattelijoita mutta halu­si ajatella feminismiä kristillisyy­den kautta. Hän halusi, että nai­set otettaisiin mukaan esimerkik­si lainsäädäntötyöhön. Adams ajoi hyviä yleimaailmallisia yh­teiskunnallisia arvoja, joihin pe­riaatteessa kaikki pystyvät sitou­tumaan, Puolimatka kuvailee.

 

Ensimmäiset merkittävät femi­nistit ajoivat myös muun muassa raittiutta ja vastustivat orjuutta ja prostituutiota.

 

 

Irti kristillisistä arvoista

1960-luvulla keskustelu ihmisoi­keuksista muuttui. Feminismi al­koi puuttua syntymättömien las­ten oikeuksiin.

 

 

– Siinä vaiheessa astuttiin kal­tevalle tasolle, Puolimatka sanoo.

 

Hän kommentoi feminismiä suhteessa Abraham Maslowin tarvehierarkiaan. Maslow pohti aikanaan, että hierarkiapyramidin ylimmällä tasolla ollessaan ihmi­nen luopuu juutalais-kristillisis­tä arvoista. Tätä samaa kehitystä Puolimatka on huomannut nyky­feminismissä.

 

– Rajat kaikkoavat ja jäljelle jää feminismin eksistentiaalinen taso, joka kiteytyy samaan kiusaukseen, jonka Eeva kohtasi paratiisissa.

 

– Moderni feministi haluaa paeta alkuperäistä moraalista syyllisyyttä.

 

 

Anssi Tiittanen




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja