Mitä vuosi 2016 nosti esiin?

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Kehitysyhteistyömäärärahojen rajut leikkaukset, luterilaisen kirkon pappien irtiotot, Syyrian tilanne, valeuutisten lisääntyminen, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi, eutanasiaa koskeva kansalaisaloite ja kristittyjen vähemmistöjen vaikea asema monissa maissa.

Muun muassa näihin ilmiöihin Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä sanoo kiinnittäneensä huomiota viime vuonna seuratessaan yhteiskunnan eettistä kehitystä ja kristillisten yhteisöjen toimintaa. Ristin Voitto -lehti pyysi median ja seurakuntien edustajia kertomaan tekemistään huomioista.

– Viime vuonna kehitysyhteistyötä tekevät kristilliset järjestöt joutuivat supistamaan rajusti toimintaansa määrärahojen leikkausten myötä, vaikka olemme yksi maailman rikkaimmista valtioista. Tämä vaikutti eniten kaikkein köyhimpiin, Mari Teinilä harmittelee.

Luterilaisen kirkon sisällä hän sanoo kiinnittäneensä vuoden aikana huomiota siihen, että jotkut papit ovat tehneet kirkon virallisesta linjasta irtiottoja eri suuntiin: osa heistä on ilmoittanut vihkivänsä samaa sukupuolta olevia avioliittoon riippumatta kirkon päätöksistä ja esimerkiksi kirkon lähetysjärjestön kotimaassa työskentelevä työntekijä haki pappisvihkimystä ulkomailta, koska ei hyväksynyt kirkon naispappeuspäätöstä.

Syyrian tilannetta Kotimaan päätoimittaja on seurannut huolestuneena.

– Vaikka tilanne siellä on hirveä, minua ilahdutti se, että Helsingin Kallion seurakunta onnistui synnyttämään maailmanlaajuisen liikkeen, jossa kirkonkelloja soitettiin Aleppon uhreille, Teinilä sanoo.

Maailmanpoliittisista ilmiöistä hän nostaa esille huomion, että valeuutisten lisääntyminen ja Donald Trumpin valinta näyttivät liittyvän toisiinsa. Kristittyjen vaikeutuneesta tilanteesta maailmalla kertoo puolestaan kairolaiseen koptikirkkoon joulukuussa tehty pommi-isku, jossa 25 ihmistä kuoli ja monia loukkaantui.

– En kuitenkaan mielelläni painota uhkia. Kristittynä yritän ajatella, että meillä kristillisissä kirkoissa ja yhteisöissä tulevaisuus tuo mukanaan toivoa ja uusia mahdollisuuksia, Teinilä pohtii.

Muslimien uskoontulo ilahdutti

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela kertoo havainneensa, että viime vuonna uusien jumalanpalvelusyhteisöjen määrä lisääntyi, monet nuoret aikuiset hakeutuivat herätyskristillisiin yhteisöihin ja syvällisen raamatunopetuksen kysyntä kasvoi.

– Ehkä suurin ilonaihe on kuitenkin ollut niiden muslimien määrä, jotka ovat etsiytyneet kristinuskon vaikutuspiiriin, tulleet uskoon, ottaneet kasteen ja liittyneet kristillisiin seurakuntiin, Nummela iloitsee.

– Tämä on ainoa todellinen ja aito herätys, jonka olen havainnut länsimaissa viime aikoina.

Huolta suomalaisen yhteiskunnan eettisessä kehityksessä Leif Nummelalle on tuottanut avioliittokäsityksen ja avioliiton arvostuksen romahdus.

– Uhkana on Jumalan sanan totuuksista luopuminen tai niiden vääristäminen.

Varojen niukkuus johtaa seurakuntayhtymiin?

Ennen joulua tehdyssä Ristin Voitto -lehden kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaisiin ilmiöihin helluntaiseurakuntien pastorit ja vastuunkantajat olivat kiinnittäneet huomiota vuonna 2016. Vastauksissa nousivat huolenaiheina esille muun muassa maallistumiskehityksen voimistuminen, sukupuolineutraali avioliittolaki, seurakuntien heikko talous, lähetysnäyn hiipuminen, pienten seurakuntien kuihtuva tila, hitaus istuttaa uusia seurakuntia, sukupolvien ja toimintakulttuurien välinen kuilu, mielipide-erojen kasvu ja herätysliikkeen kovasydäminen keskustelukulttuuri.

– Sosiaalinen media on yhä enemmän muuttunut epäsosiaaliseksi mediaksi, jossa ihmiset purkavat pahoinvointiaan vastenmielisellä kielenkäytöllä, Avainmedian toiminnanjohtaja  Niilo Närhi arvioi.

Vastauksissa kiinnitettiin huomiota myös yhteiskunnan ulkopuolelle jäävien nuorten lisääntyneeseen määrään sekä työttömien ja vähävaraisten ihmisten entistä vaikeampaan tilanteeseen. Tämä vaikuttaa ennen pitkää seurakuntien toimintaan.

– Varojen niukkuus tullee muuttamaan pienten seurakuntien itsenäisyyden hyvin nopeasti. Nyt olisi löydettävä polku isompien seurakuntayhtymien perustamiseen, joissa pastorit hoitaisivat yhdessä yhteistä peltosarkaa, Toijalan helluntaiseurakunnan pastori Juhani Kolehmainen ehdottaa.

Myös epäterveet karismaattiset ilmiöt oli pantu merkille.

– Olen huolestunut äärikarismaattisista ilmiöistä, joita ilmenee myös helluntaiseurakuntien keskuudessa, Lapinlahden helluntaiseurakunnan pastori Teuvo Tikkanen toteaa.

– Ihmettelen sitä, kuinka isot seurakunnat ovat avanneet ovensa sellaisille julistajille, joilla on hyvin erikoisia tapoja julistustyönsä yhteydessä.

Mutta ilonaiheitakin helluntailiikkeen vastuunkantajat löysivät: monien seurakuntien jumalanpalveluskulttuuri uudistui, nuoria julistajia nousi seurakuntien paimeniksi, useat seurakunnat kasvoivat maahanmuuttajatyön kautta, medialähetystyö tavoitti ennätysmäärän ihmisiä eri puolilla maailmaa ja helluntailiikkeen keskusteluilmapiiri muuttui avoimemmaksi.

Edessä yhteinen juhlavuosi

Monet vastaajista kertoivat odottavansa paljon alkaneelta reformaation merkkivuodelta ja Suomi 100 vuotta -juhlavuodelta.

– Esimerkiksi Ristin maa -kiertue, Suomalainen messu ja Parasta Suomelle -lehtikampanja ovat mainioita tapoja lähestyä ihmisiä evankeliumin ilosanomalla, pastori Teuvo Tikkanen iloitsee.

Juhlavuodelta odotetaan myös kristittyjen yhteyttä. Pastori Voitto Marjeta Kälviältä kertoo toivovansa, että kaikki helluntailaiset – niin Helluntaikirkon kuin Helluntaikansan kannattajat – juhlisivat yhdessä ensi juhannuksena Keuruulla.

Päätoimittaja Mari Teinilällä on vielä suurempi unelma:

– Haaveilen siitä, että kristityt eri kirkkokunnista ja yhteisöistä viettäisivät yhteistä kesäjuhlaa Suomessa – edes yhden kerran.


Leevi Launonen


51���52/2019

”Tul ny sääki kirkkoo!” – Porin helluntaiseurakunnassa tavataan kuukausittain uusia ihmisiä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja