Mestarileipuri leikittelee ideoilla

Piparisesta työkalupakista tuli hitti.
Piparisesta työkalupakista tuli hitti.
Turkulainen Marika Löfgren kaulii taikinan ohueksi ja ottaa siitä muotilla rakennuksen osia. Uunissa kypsyy parhaillaan pellillinen piparikukkia, ja pöydällä paketoimista odottavat muumitalo ja kirkko.

Tähän syksyyn asti leipominen oli Löfgrenille vain rakas harrastus. Sitten muutkin kuin lähipiiri alkoivat kiinnostua tuotoksista. Laajempi suosio sai alkunsa Facebookista.

– Olin tehnyt neljä ylimääräistä piparityökalupakkia. Laitoin Facebookiin kuvan ja ilmoituksen, että ne ovat myytävänä. En osannut odottaa, että tilauksia tulisi hetkessä sata.

Hän lupasi leipoa pakin 25 ensimmäiselle, mutta tulikin tehneeksi yli 40 ja myöhemmin vielä lisää.

Koristelu on Marika Löfgrenin mieluisinta puuhaa. Kuva: Säde Loponen
Koristelu on Marika Löfgrenin mieluisinta puuhaa. Kuva: Säde Loponen
Kiuluja ja kuppeja

Idea piparisesta työkalupakista syntyi jo vuosia sitten, kun lastenhoitajana työskentelevä Löfgren katseli lasten leikkivän muovisilla työkaluilla. Pian hän huomasi, että piparista voi muovailla melkein mitä vain: muun muassa linnunpönttöjä, lastenvaunuja, rekiä ja karkkirasioita.

– En yleensä ole kiinnostunut tilastoista, mutta olisi kiva tietää sellaisia faktoja, kuten kuinka monta kiloa piparitaikinaa olen käyttänyt.

Aikaa vievin tuotos oli paloasema, jonka hän suunnitteli siskonsa pojalle. Siihen kuului rakennuksen lisäksi pikkuruisia palomiehiä kypärineen ja letkuineen, paloauto ja jopa kissa. Hauskimpiin kokeiluihin kuuluu syötävän suloinen vessa.

Löfgren toteuttaa mieluiten omia ideoitaan. Vuonna 2012 hän osallistui piparinleivonnan suomenmestaruuskisoihin ja pääsi finaaliin.

– Alkukarsintoihin osallistuttiin kuvalla, mutta finaalityö piti tehdä kilpailupaikalla. Emme yhtään tienneet etukäteen, mitä välineitä siellä on tarjolla, ja toteutukseen oli aikaa puolitoista tuntia.

Voitto irtosi supisuomalaisella idealla: Löfgren leipoi saunan kiukaineen ja kiuluineen. Tänä vuonna mestarileipuri osallistui karsintoihin kahvikupilla, jonka pinnan kuorrutus tuo mieleen baristan koristeleman maitovaahdon.

Kuppi on koottu kahdesta osasta, mutta Löfgrenillä on visio siitä, kuinka pyöreitä muotoja voisi toteuttaa vain yhtä palaa käyttämällä. Hän levittää ohueksi kaulitun taikinalevyn lasikulhon päälle ja työntää koko komeuden uuniin.

Miten käy? Ensimmäinen yritys menee pipariksi, sillä taikina jämähtää kulhoon kiinni. Seuraavalla kerralla Löfgren irrottaa piparin kulhon pinnalta ennen kuin se ehtii jäähtyä, ja ongelma on ratkaistu.

– Ei tule mieleen mitään sellaista ideaa, joka olisi ollut täysin mahdoton toteuttaa. Joskus vain joutuu kokeilemaan usean kerran.

Piparinleipomisen armolahja

Moni on ehdottanut Löfgrenille kokoaikaiseksi leipuriksi ryhtymistä.

– Tämän syksyn aikana on itsellekin tullut mieleen, että tätä voisi joskus tehdä työkseen.

Löfgren hoitaa nyt omia lapsiaan kotona, ja piparien tehtailu onnistuu aamupäivisin, kun lapset ovat puistossa. Kotileipurin murheena on liian pieni keittiö: piparipellit täyttävät kaikki pinnat, kun osa on matkalla uuniin ja osa jo tullut sieltä ulos. Ammattilainen tarvitsisi ainakin isommat työtilat ja huomion kiinnittämistä ergonomiaan, jotta niska ja hartiat eivät kipeydy.

Piparien leipominen on sesonkipuuhaa. Työkalupakeille on kysyntää etenkin isänpäivän alla, ja kiireisintä aikaa ovat tietenkin joulua edeltävät viikot. Muulloin Löfgren keskittyy kakkuihin, joiden koristelut ovat vähintään yhtä mielikuvituksellisia kuin piparimallit. Niitäkin menee lahjaksi ja kaupaksi kavereille ja kavereiden kavereille.

– Eräs ystäväni sanoi, että minulla on piparinleipomisen armolahja, Löfgren nauraa.

– En ole ajatellut sitä ihan niin, mutta on tämä kuitenkin sellainen taito, joka voi olla siunaukseksi muillekin.


Säde Loponen

Lisää upeiden pipariluomusten kuvia ja viime hetken vinkit piparinleipojille .



51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja