”Maanjäristys pysäytti ihmiset ajattelemaan elämäänsä”
Guatemalan evankelisten kristittyjen määrä alkoi lisääntyä nopeasti syksyn 1976 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Luonnonkatastrofissa kuoli yli 20 000 ihmistä. Lukemattomat taloudet menettivät kaiken omaisuutensa.
Merkittävä osa apuun rientäneistä kansainvälisistä avustusjärjestöistä oli taustaltaan kristillisiä. Avustustyöntekijöiden rakkaus ja aitous koskettivat järistysalueen asukkaita, ja ihmisiä alkoi tulla uskoon.
– Järistys pysäytti ihmiset ajattelemaan omaa elämäänsä. Murheen ja tuskan keskellä ei voinut väistää todellisuutta elämän lyhyydestä. Maanjäristys johti edelleen jatkuvaan kiinnostukseen evankeliumia kohtaan, Albaniassa lähetystyössä toimiva Giovanni Najera kertoo.
Toisena herätyksen kasvualustana toimi vuosien 1954–1996 sisällissota. Oikeistolaisen sotilasjuntan ja vasemmistosissien välisessä sodassa sai surmansa yli 200 000 guatemalalaista ja yli miljoonaa joutui jättämään kotikylänsä. Väkivaltaisempana kautena 1978–1983 hallituksen kenraalit käyttivät mayaintiaaneja vastaan poltetun maan taktiikkaa.
Vuonna 1992 tapahtumat katsottiin alkuperäisväestön kansanmurhaksi.
– Sodan aikana monet löysivät turvan ja lohdutuksen Jeesuksen sanoista. Sodan keskellä tapahtui myös suoranaisia ihmeitä. Iankaikkiset arvot katsottiin arvokkaammaksi kuin ympärillä näkyvä todellisuus, Najera toteaa.
Ensimmäinen evankelinen presidentti
Nykyään Guatemalan noin 15 miljoonasta asukkaasta lähes kolmannes kuuluu evankelisiin yhteisöihin. Evankelisia seurakuntia maassa on yli 30 000, ja maassa toimii muun muassa useita satojentuhansien jäsenten helluntailiikkeitä.
Ennen 1970-luvun suurta maanjäristystä evankelisia kristittyjä oli vain pari prosenttia väestöstä.
Najeran mukaan useat Guatemalan maaseutukylät ovat nykyään käytännössä kokonaan evankelisten kristittyjen asuttamia.
– Suurimmissa kaupungeissa on megakirkkoja, joissa on 15 000 jäsentä tai enemmän. Kaupunkien suuret seurakunnat vetävät voimakkaasti puoleensa nuoria. Missä on runsaasti nuoria, sinne heitä rientää lisää. Seurakunnilla on kyky tavoittaa maaseudulta suurkaupunkeihin työn tai opiskelun johdosta muuttaneita.
Tammikuusta lähtien Guatemalan presidenttinä on toiminut evankeliseen seurakuntaan kuuluva entinen koomikko Jimmy Morales. Maan mediassa evankelisten elämäntapaa pidetään mallina siitä, mitä elävä usko voi saada aikaan.
Kaikki tämä on muuttanut myös roomalaiskatolisen väestön ennakkoluuloja.
– Aikaisemmin evankelisia kutsuttiin halventavilla ilmaisuilla. Silti silloinkin heitä pidettiin luotettavina ihmisinä. Tiedän useita yhtiöitä ja armeijan yksiköitä, jotka ovat tietoisesti valinneet evankelisia uskovia tehtäviin, joissa vaaditaan luotettavuutta ja salassapitovelvollisuuden ehdotonta täyttämistä. Kristittyjen elämän ja puheen sopusointu on ollut tässä merkittävässä asemassa, Najera kertoo.
Hän korostaa, että Guatemalassa kaikenikäiset kristityt osallistuvat erittäin aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksiin.
– Samalla seurakunnissa painotetaan arkipäivän kristillisyyttä: olemme kristittyjä sekä kirkossa että arjen keskellä.
Synkretismi uhkaa kirkkojen elinvoimaa
Alueellisen erityishaasteen Väli-Amerikan evankeliselle kristillisyydelle tuo se, että myös perinteiset intiaaniuskonnot ovat elpyneet viime vuosikymmeninä.
Ennen espanjalaisten tuloa Guatemalan alueella kukoisti rikas mayakulttuuri, ja mayaperinteillä on ihmisten elämässä edelleen voimakas vaikutus. Nykyään vuorilla, luolissa ja arkeologisilla paikoilla järjestetään seremonioita, joihin kuuluu pienten eläinten uhraamista ja kynttilöiden sytyttämistä. Lisäksi katolisessa kirkossa ja joissakin evankelisissa seurakunnissa esiintyy synkretismiä, jossa yhdistetään kristillisiä ja mayojen perinteisiä uskomuksia.
Tästä syystä Guatemala ei toisten mielestä olekaan niin kristillinen kuin tilastot antavat ymmärtää. Vaikka synkretismiä esiintyy etenkin maaseudun intiaanialueilla, Najeran mukaan monet maaseutuseurakunnat ovat kuitenkin aktiivisia lähetystyössä.
– Pienet seurakunnat lähettävät työntekijöitä ja usein myös kauas. Useita guatemalalaislähettejä on sijoittunut muun muassa Espanjaan, Turkkiin, Marokkoon ja Intiaan.
– Itse olen viihtynyt hyvin Balkanilla. Keski-Amerikasta tulleet lähetit ovat tottuneet sisseihin, alituisiin sähkökatkoksiin ja siihen, ettei puhdasta vettä tule muutamaan päivään, mies toteaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...