Suolahdessa lapsuutensa viettänyt Miranda Vuolasranta on kansainvälisissä tehtävissään tottunut kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Hän ei hätkähdä, olipa keskustelukumppanina valtion johtotason henkilö tai köyhän romanikylän pieni lapsi.
Nykyään miehensä Urpo Vuolasrannan kanssa Nurmijärvellä asuva Miranda Vuolasranta toimi vuoden 2013 toukokuusta alkaen kaksi vuotta Euroopan komissiossa asiantuntijavirkamiehenä syrjimättömyysasioissa. Vielä kuluneena keväänä Vuolasrannan asiantuntemusta tarvittiin Brysselissä, koska hänen veroistaan romanikulttuurin ja -politiikan tuntijaa ei ole monta.
Vuolasranta on toiminut myös esimerkiksi Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä, Euroopan romanifoorumin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana, Euroopan neuvoston sihteeristössä Strasbourgissa, ulkoasiainministeriön erityisasiantuntijana sekä Fintiko Romano Forum -liittojärjestön puheenjohtajana ja myöhemmin toiminnanjohtajana.
– Euroopan neuvostossa Ranskassa toimiessani, vuosien 2002–2006 aikana, vierailin 47:ssä järjestön jäsenmaassa tapaamassa päätöksistä vastaavia henkilöitä ja myös kansalaisia, Vuolasranta kertoo.
Romanit syrjityin kansanosa
Euroopan unionin eli EU:n jäsenmaissa elää noin seitsemän ja puoli miljoonaa romania. Romanien on todettu olevan Euroopan syrjityin ja syrjäytynein kansanosa.
Monissa EU-maissa romanien sosiaaliturva on lähes olematon, ja he ovat toisen luokan kansalaisia. Eurooppa ei ole halunnut turvata romanien perusoikeuksia.
– Koko Euroopan väestöllä on peiliin katsomisen paikka. Romaneja kohtaan tunnetaan edelleen halveksuntaa ja jopa vihaa. Monissa maissa terveitä romanilapsia on sijoitettu vammaisten lasten laitoksiin. Nykyään tunnustetaan erityinen rasismin muoto, jota kutsutaan antigypsyismiksi eli romanivastaisuudeksi. Tälle vainotun kansan kohtaamalle asenneongelmalle ei ole vielä tehty mitään, Vuolasranta lataa.
Nyt EU:ssa on kuitenkin todettu, että romaneja koskeviin epäkohtiin on puututtava.
– EU on linjannut viisi ongelmaa: romanien huonot asumisolot, koulutus, työllisyys ja terveyspalvelut sekä syrjintä. Varsinkin Bulgariassa, Romaniassa, Tšekissä, Unkarissa ja Slovakiassa romanien elinolosuhteet ovat huolestuttavia. Omaa karua kieltään tästä puhuu se, että Romaniassa 600–800 romanilasta kuolee vuosittain kylmään ja nälkään.
EU valvoo jäsenmaitaan ja raportoi niiden toiminnasta. Niinpä Vuolasrannan työpäiviin kuului lukuisten raporttien lukemista ja kirjoittamista. Esimerkiksi Tšekille EU on antanut uhkavaatimuksen romanilasten huonoista koulutusmahdollisuuksista ja heidän eristämisestään kantaväestöstä.
– Nyt Tšekki on muuttanut lainsäädäntöään romanilasten koulutuksen turvaamiseksi. EU:n ei ole helppo kovistella jäsenmaitaan romanien ihmisoikeusasioissa, Vuolasranta sanoo.
Kristilliset arvot vastatuulessa
Vuolasranta ei ollut ainoa romanitaustainen virkamies EU:ssa.
– Komission samalla osastolla työskenteli myös slovakialainen naisjuristi, joka oli romani.
Vuolasranta kertoo, että hänen romanivaatetustaan arvostettiin.
– En missään vaiheessa kokenut pukuni olleen este työni edellyttämälle asiantuntijuudelle. Niin komission kuin muidenkin EU:n instituutioiden virkamiehet suhtautuivat minuun arvostavasti. Meillä oli hyvä yhteistyöhenki.
Vaikka Vuolasranta ei henkilökohtaisesti huomannut hänen kristillisen vakaumuksensa aiheuttaneen kielteistä suhtautumista työyhteisössä, yleisesti hän on todennut tunnustavien kristittyjen olevan jopa syrjinnän kohteena Euroopassa.
– Kristillisten arvojen mukaan toimiva henkilö kokee tämän päivän työelämässä tulevansa leimatuksi monenlaisilla, useimmiten kielteisillä leimoilla. Individualismi jyrää, kunhan se ei ole luonteeltaan kristillistä.
Tämän vuoksi Vuolasranta kehottaakin kristittyjä olemaan maailman valo ja suola.
– Tänä päivänä kristittyjen täytyy nostaa pää ja marssia esiin erityisesti silloin, kun tehdään päätöksiä lainsäädännön tasolla kristillisen arvomaailman romuttamiseksi.
Romanien tausta kiinnosti varhain
– Jo nuorena koulutyttönä olin kiinnostunut kansani taustasta ja historiasta, Vuolasranta muistelee. Hänen vanhempansa Helli ja Pekka Bollström kannustivat lapsiaan opiskelemaan. Niinpä Vuolasranta on hankkinut esimerkiksi romanikielen ja romanihistorian opettajan pätevyyden ja toiminut näiden aineiden opettajana ja opetussuunnitelmien laatijana Ruotsissa ja Suomessa. Hän on myös kirjoittanut muun muassa ensimmäisen peruskouluissa käytettävän romanikielen aapisen. Vuolasranta on myös kouluttautunut romanikulttuurin ohjaajaksi, erityisalana kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka ja romanipolitiikan asiantuntijatehtävät.
Koulutuksesta ja monipuolisesta työkokemuksesta on Vuolasrannan mukaan ollut hyötyä varsinkin EU:ssa.
– Olen kuitenkin täysin riippuvainen Jumalasta. Sydän vavisten teen työtäni – tarvitsen kaikessa hänen armoaan ja apuaan.
Evankeliumin työssä
Lukuisten virkatehtävien ohella Vuolasranta on miehensä kanssa kasvattanut kolme lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Pariskunnalla on myös yhdeksän lastenlasta. Tänä keväänä Vuolasrannoilla oli erityinen ilon aihe, sillä heidän tyttärensä Miriam Schwartz suoritti ensimmäisenä romaninaisena Isossa Kirjassa teologisen tutkinnon. Näin vanhempien viitoittama tie ei katkea, sillä Urpo ja Miranda Vuolasranta ovat oman toimensa ohella olleet evankeliumin työssä 22 vuotta. He ovat vieneet evankeliumia kotimaan ja Ruotsin lisäksi esimerkiksi Baltian maihin, Itävaltaan, Bulgariaan ja Israeliin.
Miranda Vuolasranta on sanoittanut ja säveltänyt noin 50 hengellistä laulua. Näistä ensimmäinen syntyi vuonna 1977.
Laulu alkaa sanoilla ”Ristillä sä näätkö elon Herran”.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...