Torstai 18. huhtikuuta.
Nimipäivää viettää Valto, Valdemar, Valdemar, Volmar

Maahanmuuttajatyön status puhutti verkostoitumispäivässä

Sekä kotimaassa tehtävä maahanmuuttajatyö että ulkomailla tehtävä lähetystyö ovat täysipainoista lähetystyötä.  - Lähetyskenttä alkaa siitä, kun astun kotiovestani ulos, totesi Niilo Närhi. (Juha Lehto)
Sekä kotimaassa tehtävä maahanmuuttajatyö että ulkomailla tehtävä lähetystyö ovat täysipainoista lähetystyötä. - Lähetyskenttä alkaa siitä, kun astun kotiovestani ulos, totesi Niilo Närhi. (Juha Lehto)

Veera Hug


(27.4.2023) Keravan helluntaiseurakunta ja Helluntaikirkon monikulttuurisuustoimikunta järjestivät 22.4. Keravalla ja verkossa maahanmuuttajatyön verkostoitumispäivän.

 

Maahanmuuttajatyö nousi vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena aiempaa useampien seurakuntien työmuodoksi. Vastaanottokeskusten sulkeuduttua ja tilanteen tasaannuttua haasteet ja mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole kadonneet. Suomi kansainvälistyy ja monikulttuuristuu yhä. 

 

Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja ja Suomen Al Massira -työtä johtava Timo Keskitalo avasi lähetystyön tilannekuvaa. Hän totesi, etteivät hänen 1,5 Lähi-idässä viettämäänsä vuotta vielä olleet lähetystyötä vaan valmistautumista lähetystyöhön Suomessa.  

– Tulee nähdä, että osa maahanmuuttajatyöstä on selkeästi lähetystyötä. Tällöin työ saa tarvitsemansa resurssit. Tämä ei ole pois muusta lähetystyöstä, haastoi Keskitalo.  

– Työssä on samankaltaisia prosesseja kuin muussa lähetystyössä, ja siinä ylitetään samat kulttuuriset, kielelliset, etniset – ja tulijan taholta myös maantieteelliset rajat, hän jatkoi.  

Helluntaikirkon monikulttuurisuusasiantuntija Juha Lehto  

haastoi näkemään työn kansatiedon, ei maantiedon, näkökulmasta. Lähetyskentillä usein vaikeasti tavoitettavat saavuttamattomat kansat ovat täällä nyt lähinaapureina, joihin on helppo luoda kontakteja. Maahanmuuttajatyön mieltäminen lähetystyöksi antaisi sille seurakunnissa enemmän arvostusta ja lisäresursseja. 

  

Resurssikysymys haastaa myös luterilaisessa kirkossa. Keskitalon mukaan kirkolla on maahanmuuttajatyölle oma diakoniabudjettinsa, mutta lähetystyöhön kerättyjä varoja ei voida käyttää Suomessa tehtävään kulttuurirajat ylittävään työhön. Julistavaa maahanmuuttajatyötä ei hänen mukaansa rahoiteta.  

– Myös helluntaiseurakunnissa taloudellinen panostus maahanmuuttajia tavoittavaan työhön voisi kasvaa huomattavasti, totesi Lehto ja listasi kansainväliseen työhön palkatut helluntaipastorit yhden käden sormin.  

 

Keravan helluntaiseurakunnan pastori Jaakko Sopanen nosti esiin Kairos-kurssia tärkeänä työkaluna, jonka kautta seurakuntalaisia voidaan varustaa ihmisten tavoittamiseen. Juha Lehto totesi, että vuosien 2015–16 maahanmuuttaja-aallon alkaessa Vääksyn helluntaiseurakunnassa oli Kairos-kurssin käyneitä, joilla oli valmiudet suhtautua tulijoihin lämpimästi ja luoda vastaanottava, hyvä ilmapiiri. Puolentoista vuoden aikana seurakunnan lähellä sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukkaista saatiin kastaa parisenkymmentä. Kairos-kurssin pohjalta syntynyt Tarina jatkuu -lyhytkurssi (engl. The Unfinished Story) on työkalu, jonka kautta seurakuntalaisten varustamista voidaan entisestään tehostaa.  

 

Saalem-seurakunnan kansainvälisen työn pastori Muayad Namrood esitteli Al Massira -kurssia, joka on ollut toimiva työkalu etenkin muslimitaustasta tulevien evankelioinnissa ja opetuslapseuttamisessa.  

– Kurssi avaa Raamatun totuudet islamtaustaisille tutulla sanastolla ilman vastakkainasettelua, kuvasi puolestaan Lehto kurssia, jota hän on käyttänyt farsinkielisten pakolaisten parissa.   

 

Tamperelainen Kotodia-kotouttamishankeen kehittäjä Lea Raittila haastoi seurakuntia huomioimaan maahanmuuttajien lapset. Usein he läpikäyvät traumoja, mutta joutuvat samalla tulkkaamaan omia vanhempiaan.  

- Etniset seurakunnat pyrkivät joskus suojelemaan lapsiaan ”pahalta ympäröivältä maailmalta”, totesi Raittila.  

– Olisi tärkeää, ettei seurakuntayhteys eristäisi nuoria suomalaisesta yhteiskunnasta. Samalla on tärkeää tarjota hengellistä tukea kielellä, jota ymmärretään. Lapsille olisi hyvä tarjota suomenkielistä pyhäkoulua joko omassa seurakunnassa tai luoda lapsityön tasolla yhteistyötä suomenkielisten ja etnisten seurakuntien välille.  

 

Niilo Närhi ja Ville Hoikkala painottivat mediatyön merkitystä. Paneelissa todettiin, että tarvittaisiin evankelioivia videoita suomalaisessa tai eurooppalaisessa kontekstissa kasvaneille maahanmuuttajille, joiden kokemusmaailma eroaa lähtömaissa olevien samaan kieliryhmään kuuluvien vastaavasta.  

 

Lähetyskenttä on lähellämme, mutta työhön tarvitaan lisää resursseja. Keravan lähetyspastori Petri Nurminen haastoi näkemään tämän hetken. Juuri nyt tarvittaisiin ukrainankielisiä seurakuntia ja pastoreita, sillä ukrainalaisten sydämet ovat hänen mukaansa avoimia evankeliumille tänään. 

 

– Mukanaolijat haluavat tavoittaa maahanmuuttajia evankeliumilla. Siihen tarvitaan kansainvälisiä ja omankielisiä seurakuntia. Mutta maahanmuuttajien saavuttamista ei tulisi ulkoistaa siihen erikoistuneille seurakunnille, vaan työn olisi tärkeää tulla olennaiseksi osaksi kaikkien seurakuntien toimintaa, totesi Lehto. 

 

 



UUTISET