Ison Kirjan Opinsaunalle kokoontui 20.
toukokuuta suurin osa Keuruun yli kahdestakymmenestä helluntaiseurakunnan
maahanmuuttajatyöntekijästä. Yhdessä pohdittiin, mitä työ on parin vuoden
aikana pitänyt sisällään ja miten sitä jatketaan.
Keuruulla on enimmillään ollut yli 700
turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskusta ollaan juuri lopettelemassa.
Paikkakunnalle jää kuitenkin asumaan heitä, jotka ovat saaneet positiivisen
päätöksen turvapaikkahakemukseensa.
– Aloitimme kieli- ja kulttuurikerhosta,
josta työ laajeni vähitellen. Olemme pyörittäneet muun muassa läksykerhoa,
naisten ja lasten kerhoa, lastenhoitoa sekä naisten kysymys-vastauskerhoa,
selvitti Ison Kirjan opettaja Taina Karhu, toinen paikallisista maahanmuuttajatyön koordinaattoreista.
Helluntaiseurakunnassa on järjestetty
tulkattuja maahanmuuttajakokouksia, joihin on ollut vastaanottokeskuksesta
kyyditys. Lisäksi on tehty yhdessä ruokaa, kyläilty puolin ja toisin,
järjestetty kauppa-, kirpputori-ja sairaalareissuja sekä jaettu humanitaarista
apua ja kirjallisuutta. Lisämausteena ovat olleet taidekerho ja
nukketeatteri.
Rakkaus yllättää
Yhteisen kielen puuttuminen on vaikeuttanut
kanssakäymistä, mutta kouluikäiset lapset oppivat nopeasti suomea ja toimivat
jo tulkkeina vanhemmille. Liikuttavia hetkiä ovat olleet ne, kun suomalaisilta
on kysytty, miksi he osoittavat rakkautta muslimeille. Rakkaudellinen asenne
on ollut heille yllätys.
– Halaaminen ja hymy ovat olleet
ahkerasti käytössä sanoittakin, kertoi naistyössä ja lastenhoidossa mukana
ollut Sirkka Aro-Panula.
Myötätuntouupumus on usein lähellä, jos
auttaja ei aseta rajoja yksityisyydelleen. Aiheesta puhui Heidi Ahosen luentojen pohjalta Henrietta Siimes, joka on Karhun lisäksi koordinoinut
maahanmuuttajatyötä helluntaiseurakunnassa.
– Uupumus voi kertoa myös omien
selvittämättömien haavojen aktivoitumisesta toisen ihmisen pohjattoman
tarvitsevuuden edessä.
"Luota viranomaisiin"
Turvapaikanhakijoiden kanssa
työskennelleille on tuonut tyydytystä nähdä oppimisen iloa. Tärkeää on ollut
myös mahdollisuus tavoittaa saavuttamattomien kansojen edustajia.
Kieli- ja läksykerhot toimivat vastaanottokeskuksessa,
jossa hengellisyyttä ei saanut tuoda esiin. Siellä kuitenkin solmittiin
ystävyyssuhteita, joiden seurauksena moni halusi tulla hengellisiin
tilaisuuksiin.
Opinsaunalla kuultiin myös Migrin
ylitarkastaja Tomi Kuosmasen luento. Hän totesi, että
maahanmuuttajatyö on tullut jäädäkseen seurakuntiin, joiden tehtävä ei ole
estää tai edistää maahanmuuttoa, vaan palvella täällä jo olevia.
Moni turvapaikanhakija masentuu ja
passivoituu viranomaispäätöstä odottaessaan. Ystävyyden osoitus on silloin
tärkeää.
– Vastaanottokeskuksia oli vuonna 2016
enimmillään noin 160, jolloin Suomeen tuli 32 000 turvapaikanhalijaa. Nyt
vastaanottokeskuksia on enää 85, ja alasajo jatkuu. Noin 11 000 on tähän
mennessä saanut turvapaikan, kertoi Kuosmanen, joka on työskennellyt
aikaisemmin Fidalla.
Hän kehotti seurakuntien vastuunkantajia luottamaan viranomaisiin.
Turvapaikanhakijoille ei saisi antaa liikaa toivoa Suomeen jäämisestä, vaikka
he olisivat kääntyneet kristityiksi. Tärkeintä on juurruttaa heitä Jumalaan
ja opettaa luottamaan hänen tahtoonsa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...