Maahanmuuttajatyö näkyy jäsenkehityksessä

Vahvan lapsi- ja nuorisotyön seurakunnissa kastetaan tasaisesti uusia jäseniä. Kuvituskuva Järvenpään helluntaiseurakunnan Royal Rangers -illasta.
Vahvan lapsi- ja nuorisotyön seurakunnissa kastetaan tasaisesti uusia jäseniä. Kuvituskuva Järvenpään helluntaiseurakunnan Royal Rangers -illasta.
Helluntaiseurakuntien jäsentilastot näyttävät valtakunnallisen jäsenmäärän pysyneen yhä  lähes ennallaan. Kuolevien tai muuten seurakunnista poistuvien helluntailaisten tilalle kastetaan hämmästyttävänkin tarkalla poljennolla saman verran uusia jäseniä tilalle.

Vuoden 2015 lopulla suomenkielisten helluntaiseurakunnissa oli jäseninä 45 641 ihmistä, nyt heitä on kymmenen vähemmän.

Koko alkaneen 2000-luvun valtakunnallinen jäsenmäärä on pysynyt sitkeästi 45 000:n tuntumassa, ajoittain jopa hienoisessa kasvussa. Yleisvire on ollut positiivinen. Helluntailiikkeen 1950–60-lukujen kasvuvuosien ydinjoukon muodostaneiden 1930–40-luvuilla syntyneiden henkilöiden joukko alkaa kuitenkin vähitellen harveta, mikä merkinnee jäsenmäärän voimistuvaa laskua tulevaisuudessa.

Turku kasteykkönen

Kastettujen määrässä lähestytään lupaavasti takavuosien noin tuhannen kastetun  rajapyykkiä. Viime vuonna helluntaiseurakunnissa kastettiin kaikkiaan 919 henkilöä.

Paikallisseurakunnista kasteykköseksi nousi Turun helluntaiseurakunta. Sen joukko vahvistui 69 kastetulla, ja seurakunnan jäsenmäärä nousi nelisen prosenttia. Varsinainen yllättäjä on kuitenkin tilastokakkonen Salo, jossa kastettiin 56 henkilöä jäsenmäärän noustessa huikeat 13 prosenttia.

Suurten kastelukujen taustalla on toissa vuonna Suomeen saapunut pakolaisvirta ja paikallistasolla terävöitynyt maahanmuuttajatyö.

– Etenkin iranilaisten parissa tehty työ on tuonut kasteelle paljon ihmisiä, perhetyön pastori Antti Hirviniemi Turun helluntaiseurakunnasta kertoo.

Prosentuaalisen kasvun ennätysseurakunta on Tampereen Hervannan Katukappeli, jossa jäsenmäärän kasvua edellisvuoteen oli jopa 21 prosenttia 24 henkilön käytyä kasteella. Hervannassa on tehty vahvaa maahanmuuttajatyötä. Sitä on tehnyt myös suureksi seurakunnaksi kasvanut Helsingin Malmi, jossa sielläkin kastettiin 27 henkilöä.

Antti Hirviniemi toppuuttelee tyytyväisyyttä.

– Maahanmuuttajien tavoittaminen on erittäin positiivinen asia. Tämän ei kuitenkaan pidä hukuttaa sitä tosiasiaa, ettemme oikein saavuta kantaväestöä. Tämä tilanne on ollut vallitsevana jo parikymmentä vuotta.

Perinteisiä vahvoja kastajaseurakuntia ovat Helsingin Saalem, Tampere sekä Seinäjoki. Ne ovat nytkin kastetilaston kärkiviisikossa.

Maakunnissa suurta vaihtelua

Maakunnallisella tasolla tarkasteltuna vaihtelu on melko suurta. Suurin kasvumaakunta on Karjala, jossa on 115 helluntailaista enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kertynyt 8,7 prosenttia.

Kainuu on harmillisesti palannut laskuväylälle parin positiivisen vuoden jälkeen. Nyt Kainuun helluntaiseurakunnissa on 48 jäsentä edellisvuotta vähemmän, mikä merkitsi 6,3 prosentin laskua. Myös Suur-Helsinki on matalapaineessa: 170 jäsenen vähennys merkitsee numerona suunnilleen samaa, kuin että yksi keskikokoinen helluntaiseurakunta olisi kadonnut.

Etelä-Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Lappi, Päijät-Häme, Savo ja Uusimaa kuuluvat maakuntien kokonaistilastossa tasaisten kerhoon: niissä jäsenmäärän vaihtelua on ollut muutama prosentin kymmenys puoleen tai toiseen.

Satakunta säikäytti

Alkuvuodesta julkaistuissa tilastossa oli yksi erittäin hälyttävän tuntuinen tieto: Satakunnan tilanne näytti romahtaneen, kun vähennystä edellisvuoden jäsenmäärään oli kertynyt 404 ihmistä.

Tilastossa oli kuitenkin vääristymä. Porin helluntaiseurakunnan osalta käytettiin viime vuosina rakennetun uuden uskonnollisen yhteisön jäsenmäärää, joka on 312 jäsentä. Seurakunnan varsinaisen jäsenluettelon mukaan jäseniä on kuitenkin 712.

Romahdusta Satakunnassa ei siis ole tapahtunut – jäseniä maakunnan helluntaiseurakunnissa on nyt kymmenkunta vähemmän kuin edellisvuonna.


Anssi Tiittanen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja