Liki puolet kirkon työntekijöistä ei halua rohkaista rippikoululaista uskonratkaisuun

Vain neljännes kirkon työntekijöistä katsoo, että nuorten rohkaiseminen uskonratkaisun tekemiseen on toivottavaa, selviää Radio Dein tuoreesta kyselytutkimuksesta.

 

Radio Dein tekemässä kyselytutkimuksessa kysyttiin rippikoulussa työskenteleviltä: ”Mitä mieltä olet nuorten rohkaisemisesta ns. uskonratkaisun tekemiseen rippileirillä?” Yleisin kirkon työntekijöiltä saatu vastaus oli: ”Mielestäni niin ei tulisi tehdä”.  Vaihtoehdon valitsi neljäkymmentä prosenttia kyselyyn vastanneista papeista, nuorisotyöntekijöistä ja rippileireihin osallistuvista diakoniatyöntekijöitä. Neljännes vastaajista piti nuorten rohkaisemista uskonratkaisun tekemiseen hyvänä asiana.

 

Rippikoulutyötä tekeville papeille sekä diakonia- ja nuorisotyöntekijöille tehdyn tutkimuksen mukaan rippileireistä vastaavien kirkon työntekijöiden mielestä rippikoulun ensisijainen tehtävä on opettaa nuorille kristinuskon ydinasiat. Useampi kuin neljä viidestä (82 %) pitää tätä rippikoulun ensisijaisena tehtävänä. Vain kuusi prosenttia vastaajista näkee nuoren persoonan kasvun tukemisen rippikoulun keskeisimmäksi tehtäväksi.

 

Radio Dei kysyi kirkon työntekijöiltä myös perusteita näkemyksilleen. Suurin vastaajajoukko, uskonratkaisuun rohkaisemiseen varauksella suhtautuvat rippikoulunvetäjät, perustelevat kantaansa muun muassa sillä, ettei uskonratkaisusta puhuminen kuulu luterilaiseen uskoon. ”Kaikenlainen uskonratkaisuun kannustaminen on uskonnollista väkivaltaa”, muotoili vastauksensa usea kyselyyn vastannut.

 

Kasteen korostaminen ratkaisujen asemesta korostui luterilaisen kirkon työntekijöiden asenteissa: ”Uskonratkaisun ajatus mitätöi kasteen merkityksen”, ”Jos on kyseessä kastettu, hän on jo saanut Jeesuksen elämäänsä ja sydämeensä”.

 

Suomessa rippikoulu on suositumpi kuin missään muualla maailmassa. Viime vuonna 50 000 nuorta kävi rippikoulun, mikä tarkoittaa 84:ää prosenttia ikäluokasta.

 

Radio Dein kyselytutkimus toteutettiin sähköpostitse ajanjaksolla 22.–30.8. Kysely lähetettiin hieman yli kahdelle tuhannelle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papille sekä diakonia- ja nuorisotyöntekijälle. Tutkimuksen vastausprosentti oli 25. Kyselyyn vastasi 544 työntekijää.