"Tähän asti olemme vielä selvinneet"

Leirikeskusten tulevaisuudennäkymät

Ivalon helluntaiseurakunnan omistamalla Ukontuvalla pidetään muun muassa leirejä, sukujuhlia, työntekijäpäiviä, pastoreiden virkistyspäiviä ja naisteniltoja. Kuva: Anja Akujärvi.
Ivalon helluntaiseurakunnan omistamalla Ukontuvalla pidetään muun muassa leirejä, sukujuhlia, työntekijäpäiviä, pastoreiden virkistyspäiviä ja naisteniltoja. Kuva: Anja Akujärvi.

Talkooväki vähenee ja ikääntyy – leirikeskusten ylläpitoon kaivataan uusia keinoja.

Suomen helluntaiseurakunnilla on omistuksessaan viitisentoista leirikeskusta. Huoltotöitä tekevät talkoilla pääosin eläkeikäiset seurakuntalaiset, mikä luo tulevaisuudessa haasteita.

Soittokierros muutamiin leirikeskuksia omistaviin seurakuntiin kertoo talkoohengen ja tekijöiden vähentymisestä huoltotöissä. Suurimmilla paikkakunnilla mukana on nuorempaakin väkeä, mutta monet pienet seurakunnat joutuvat pohtimaan uusia keinoja leirikeskustensa ylläpitoon tulevaisuudessa, kun talkooväki vanhenee. Kuusamossa seurakunta on näistä syistä jo joutunut myymään leirikeskuksensa pois.

Suomen pohjoisimman helluntaiseurakunnan leirikeskus Ukontupa sijaitsee Ivalosta kymmenisen kilometriä pohjoiseen. Paikka on vuosien mittaan kokenut monenlaisia laajennuksia ja kunnostuksia talkoovoimin.

– Viimeisimmän laajennuksen jälkeen päärakennuksen pinta-ala on 161 neliömetriä, joihin voi majoittua linja-autollinen väkeä, Ivalon helluntaiseurakunnan taloudenhoitaja Anja Akujärvi kertoo.

Reilun sadan hengen seurakunta sai tontin aikoinaan lahjoituksena. Metsähallitus myi edullisesti maakeloa, jota seurakuntalaiset kuljettivat moottorikelkoillaan tontille. Siellä rakennustaitoiset miehet salvoivat ja kokosivat rakennuksen vuonna 1991. Sitä ennen paikalle oli jo noussut saunarakennus. Talkoointoa ja tekijöitä riitti.

Leireilijöitä kaukaa

– Taloa vuokraavat joskus etelän helluntaiseurakuntien vierailevat ryhmät sekä luterilainen seurakunta. Myös saksalaisia, norjalaisia ja venäläisiä majoittuu silloin tällöin, Akujärvi kertoo.

Ukontuvalla pidetään monenlaisia leirejä, sukujuhlia, työntekijäpäiviä, pastoreiden virkistyspäiviä, naisteniltoja tai vietetään muuten vain aikaa. Ukontuvan käyttöaste on neljänkymmenen prosentin luokkaa. Varauskalenteria hoitava vanhimmiston jäsen Tapani Kauppinen tietää sesongin ulkopuoliset ajat:

– Hiljaista on lokakuulta helmikuulle, mutta joulut on lähes aina varattu. Myös kevätkesällä on usein kalenterissa tyhjää, vaikka se on sääskien takia parasta aikaa.

Maalämmöllä lämmitettävän ja ympäri vuoden asuttavan Ukontuvan ongelmana on sen huoltotöihin osallistuvien talkoolaisten ikääntyminen. Talo olisi vuokraajien jäljiltä aina tarkistettava, sillä omatoimisiivous ei välttämättä riitä.

Kokkolahti kesäkäytössä

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Evijärven helluntaiseurakuntaan kuuluu vajaat sata henkeä. Myös siellä on oma leirikeskus, Kokkolahti, jonka lahjatontille valmistui vuonna 2007 parisataaneliöinen päärakennus lähes kokonaan talkoovoimin. Tontilla on lisäksi aikaisemmin valmistunut saunamökki ja kymmenen kesäasuttavaa mökkiä. Kaikkiaan alueelle voi majoittua 60–70 henkeä.

– Käytämme paikkaa lastenleireihin, perheleireihin, perhejuhliin sekä vuokraamme sitä koti- ja ulkomaisille lähetystyöntekijöille ja pastoreille virkistyskäyttöön. Myös lähiseudun seurakunnat pitävät Kokkolahdessa leirejä, pastori Jaakko Keto listaa.

Lastenleirejä on ollut vuosittain viisi tai kuusi. Paikka on käytössä lähinnä vain kesällä, mutta sähkö- ja ilmapumppulämmitteisessä päärakennuksessa on perinteisesti järjestetty seurakunnan jouluruokailu, sillä siellä on nykyaikainen laitoskeittiö. Talvisin saunatupa on palvellut avantouimareita.

Talkooväki vähenee

Niin Ivalo kuin Evijärvikään eivät ole juuri markkinoineet leirikeskuksiaan. Ivalossa on keskusteltu käyttöasteen nostamisesta, mutta ongelmaksi nousee talkoovoimien rajallisuus. Samaan törmätään Evijärvellä. Kumpikin leirikeskus tuottaa vuokratuloina sen verran, että kulut saadaan peitettyä, mikäli isompia korjaustarpeita ei ilmene. Siivousfirmaa ei niillä tuloilla kannata käyttää. Käyttöasteen nosto merkitsee lisää töitä myös varauskalenterin pitäjälle ja taloudenhoitajalle.

Markkinointi saattaisi tuoda mukanaan myös hankalia linjauksia alkoholin käytön suhteen esimerkiksi seurakuntaan kuulumattomien vuokraajien perhejuhlissa. Tästä on Ivalossa ollutkin hieman kokemusta. Evijärvellä on keskusteltu vuokrahinnan korottamisesta, mutta asiaan ei ole siellä vielä tartuttu.

– Meillä leirikeskusta huoltaa pääasiassa eräs vanhempi pariskunta. Keväisin pidämme isommat talkoot. Työikäiset eivät paljoa jouda auttamaan, mutta tähän asti olemme vielä selvinneet, toteaa Jaakko Keto Evijärveltä.

Teksti: Kirsi-Klaudia Kangas




51

Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan