Lapsityön ydin menee viihdyttämistä syvemmälle

Kyyhky-koulutus kehitettiin alun perin Kiinassa kotiseurakuntien pyhäkoulunopettajien tarpeisiin, ja lähetystyöntekijä Pirkko Kauhanen toi menetelmän Suomeen. Sen lähtökohtana ovat Jeesuksen sanat "sallikaa lasten tulla minun tyköni".
Kyyhky-koulutus kehitettiin alun perin Kiinassa kotiseurakuntien pyhäkoulunopettajien tarpeisiin, ja lähetystyöntekijä Pirkko Kauhanen toi menetelmän Suomeen. Sen lähtökohtana ovat Jeesuksen sanat "sallikaa lasten tulla minun tyköni".
Kun pastori Heimo Enbuska seurasi vaimonsa kanssa lastenlastensa kristillisen kerhon kevätjuhlaa, hän tuli yhtäkkiä ajatelleeksi, että jälkikasvu on etuoikeutetussa asemassa.

– Havahduimme siihen, kuinka arvokasta on, että lapset saavat kuulla evankeliumin niin varhain. Ennen vanhaan Jeesus ja Raamattu tulivat kaikille tutuiksi koulussa, mutta nyt elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa. Vastuuta lasten hengellisestä kasvatuksesta ei voi enää lykätä kouluille ja päiväkodeille.

Havahtuminen johti siihen, että Kuopion helluntaiseurakunta järjesti 3. syyskuuta lapsityön konferenssin, joka kokosi paikalle yli 100 osallistujaa. Pääpuhujana kuultiin lähetystyöntekijä Pirkko Kauhasta, jonka kehittämän Kyyhky-koulutuksen materiaali tuli päivän aikana kuulijoille tutuksi. Aiheesta opettivat myös Minna Zirkelbach, Päivi Asikainen ja Ari Kauhanen.

Vaikka Kyyhky-materiaali on alun perin suunniteltu pyhäkoulunopettajien tarpeisiin, konferenssi suunnattiin kaikille, joilla on lapsia vaikutuspiirissään.

Lapsen tarpeet etusijalla

Lapsityönkonferenssin keskiössä oli lasten hengellisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Opettajat korostivat, ettei pyhäkoulu saisi olla ensisijaisesti lastenhoitopaikka.

– Ei riitä, että viihdytämme lapsia, vaan heidät pitää nähdä osana seurakuntaa. On surullista, jos järjestämme heille ohjelmaa vain siksi, että vanhemmat saisivat olla rauhassa kokouksissa, Enbuska tuumaa.

Lapsia ei myöskään tulisi nähdä oikeaan suuntaan ohjailtavana massana vaan yksilöinä, joilla on oikeus kuulla opetusta.

– Uskalla johdattaa lapsi henkilökohtaiseen Jeesuksen tuntemiseen. Älä ainoastaan opeta kristillisiä tapoja ja arvoja, vaan osoita, että Jeesus on lapsenkin Vapahtaja, Enbuska kiteyttää päivän annin.

Uutta intoa ilmassa

Konferenssin kaukaisimmat osallistujat tulivat Lapista Pellon helluntaiseurakunnasta. Kolmen henkilön edustus on paljon pienelle seurakunnalle, jolla ei ole palkattua henkilöstöä ja lapsiakin keskuudessaan toistaiseksi vain kolme kappaletta.

– Toiveena oli, että saamme tapahtumasta uutta innostusta, ja niin siinä kävikin, lapsityöstä vastaava Maarit Kinsendi arvioi.

Kinsendi on luotsannut neljän vuoden ajan kerhoa, joka kokoontuu seurakunnan tiloissa keskiviikkoisin. Sisältö on pyhäkoulutyyppinen raamatunopetuksineen ja askarteluineen.

Kinsendin mielestä on tärkeää, että lapsille järjestetään omaa opetusta, vaikka heitä olisi vähän. Kun lapset ovat kutsuneet kavereitaan mukaan kerhoon, kävijöitä on ollut keskimäärin kuudesta kymmeneen.

– Ideat ovat välillä olleet vähissä, ja joskus olen pitänyt kerhoa yksinkin. Jo keväällä kuitenkin mukaan tuli pari uutta vetäjää. Nyt meillä on uusia musiikkitaitoisia ihmisiä, ja olemme ajatelleet, että kerho voisi olla kerran kuukaudessa musiikkipainotteinen. Suunnitelmat ovat alkaneet hahmottua, mutta vielä on kuitenkin kehiteltävää.


Säde Loponen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja