Nuori saa houkuttelevan työtarjouksen naapurimaasta. Koulutusta ei tarvita, ja tuntematon taho lupaa hoitaa kaikki asiakirjat. Palkka on enemmän kuin kotimaassa voisi ansaita. Vaikka vähän pelottaa, ja paperit hoidetaan pimeästi, nuori päättää lähteä. Pian kuitenkin työn todellinen luonne ja inhottavat kasvot paljastuvat. Poika joutuu orjatyöhön pimeään autotehtaaseen, jossa ei tunneta taukoja.
Tämä tositapahtumiin perustuva tarina on Laosin Savannakhetissa asuvien nuorten kuvaamasta ja käsikirjoittamasta lyhytelokuvasta. Ihmiskauppa on iso ongelma niin Laosissa kuin muuallakin Kaakkois-Aasiassa. Sen muotoja ovat halpatyövoima, seksikauppa ja hyväksikäyttö esimerkiksi kodinhoitotyössä.
– Lyhytelokuvan kautta haluamme herättää nuoria miettimään, että mikäli joku tarjoaa liian hyvältä kuulostavaa työtä, siihen kannattaa suhtautua kriittisesti, sanoo elokuvan editoija ja ohjaaja Manisakhone Phasayavong.
Yhdysvaltain suurlähetystön projektivaroilla tehdyn lyhytelokuvan ovat toteuttaneet Fidan Savannakhetin nuorisokeskuksessa käyvät nuoret. Keskuksen ideana on olla tukikohta, jossa nuoret voivat viettää aikaa ja harrastaa. Samalla he saavat tietoa esimerkiksi laittoman työn vaaroista.
Keskus tukee myös nuorten koulutyötä. Sen pihalla pelataan eri pallopelejä, kuten suomalaisten maahantuomaa sählyä. Laosissa uusi laji on otettu vastaan innolla. Keskuksen tärkein anti saattavat kuitenkin olla nuoria kuuntelevat ja arvostavat ihmiset.
– Savan Centre on kuin toinen koti. Olen oppinut täällä monia uusia asioita, kuten bändissä soittamista ja englantia. Olen myös rohkaistunut käyttämään lahjojani. Olen tosi kiitollinen siitä ja toivon toiminnan jatkuvan, sanoo 15-vuotias Nang.
Hänen mukaansa moni on aika ujo aluksi, mutta rohkaistuu kokeilemaan esimerkiksi soittamista toisten kanssa. Keskuksen tavoitteena onkin, että nuoret käsittävät oman arvonsa ja löytävät lahjojaan. Näin ehkäistään myös ongelmia tulevaisuudessa.
– Moni ymmärtää ihmiskaupan vastaisen työn merkityksen vasta siinä vaiheessa, kun uhreja on jo olemassa ja heitä aletaan auttaa. Parempi vaihtoehto silti on, että uhreja ei pääsisi syntymään ja nuoret säästyisivät ihmiskaupan aiheuttamilta monilta haitoilta, sanoo Fidan projektityöntekijä Titta Jakonen.
Laosissa nuoriin kohdistuu paljon odotuksia vanhempien taholta. He kantavat usein jo taloudellista huolta omista perheistään.
– Nuorten on tärkeää ymmärtää, että he ovat arvokkaita eikä heitä voi kohdella miten tahansa. Kun nuoret ymmärtävät arvonsa ja heillä on parempi itsetunto, he pystyvät myös puolustamaan itseään paremmin, Jakonen toteaa.
Fidalla on Laosissa kaksi hanketta, joilla parannetaan lasten ja nuorten koulutusta ja asemaa yhteiskunnassa. Vuodenvaihteessa päättyi 16 vuotta kestänyt projekti, jolla tuettiin yläkoulujen ja lukioiden opetus- ja opiskeluolosuhteita erityisesti maaseudulla.
– Yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa kartoitimme heidän tarpeitaan, kertoo Fidan paikallinen työntekijä Nhomsamay Phatthana.
Hankkeessa on ollut mukana vuosien aikana 12 koulua, joista pienimmässä on noin 300 oppilasta ja suurimmassa yli tuhat. Kouluissa muodostettiin työryhmiä ja koko kylä otettiin mukaan hankkeeseen.
– Fidalta saapuivat tarvikkeet ja varat, mutta koulujen korjaaminen tehtiin paikallisten työnä, Phatthana sanoo.
Kouluissa ilmeni käytännön tarpeita, kuten vanhat rakennukset, joissa ei ollut vessoja, sekä koulukirjojen puute. Osa tarpeista taas liittyi suuriin ryhmäkokoihin ja pitkiin koulumatkoihin, jotka laskivat opiskelumotivaatiota.
– Hankkeen kautta parannettiin myös opettajien tilannetta. Opettajien palkka on usein pieni ja oli myös joskus myöhässä. Niinpä heidän oma huolensa toimeentulosta heijastui opetustyöhön. Opettajia opastettiin hankkimaan lisäansiota työnsä ohessa esimerkiksi kasvattamalla sieniä tai ompelemalla, kertoo Fidan hankekoordinaattori Phoutthaxay Xaysongkham.
Hankkeet ovat kuitenkin aina määräaikaisia, kuten nyt päättynyt Fidan projekti.
– Toiveemme on, että koulut jatkavat nyt siitä, mitä on yhdessä saavutettu. Alusta asti olemme halunneet luoda ratkaisumalleja, jotka toimivat myös sitten, kun hankkeen tuki lakkaa, Titta Jakonen toteaa.
Noora Palola