”Lähetystyöntekijät ovat valkoisia, ja lähetystyö on länsimaalaisten juttu.” Tämä afrikkalaiskristittyjen perinteinen, epäraamatullinen uskomus on menettänyt kannatustaan viime vuosina, ja lisää nauloja uskomuksen arkkuun iskettiin Afrikan helluntailiikkeiden ensimmäisessä yhteisessä lähetyskongressissa Kenian Nairobissa marras-joulukuun vaihteessa.
Konferenssipuheissa huokui innostus siitä, miten Afrikan uskovat ovat pitelemättömiä, kunhan lähetysrakkaus toden teolla saa vallata heidät.
– Afrikka on pelastunut pelastaakseen maailman, hehkutti Pentecostal Assemblies of Uganda -helluntaikirkon johtaja Simon Peter Emiau.
Nelipäiväisen tapahtuman isäntänä toimi Suomen helluntailiikkeen kumppaniyhteisö, Kenian Full Gospel -kirkko, joka vastasi käytännön järjestelyistä yhdessä Kenian muiden helluntaiyhteisöjen ja Fidan kanssa. Puitteet kokoontumiselle tarjosi nairobilainen baptistiseurakunta.
Kongressin tavoitteena oli inspiroida ja varustaa Afrikan helluntaiyhteisöjä käynnistämään lähetystyö sekä voimauttaa ja verkostoida työtä jo tekeviä. Tässä myös onnistuttiin, sillä tapahtumaa luonnehdittiin heti tuoreeltaan historialliseksi ja käänteentekeväksi. Nairobiin saapui helluntaikirkkojen edustajia 23 Afrikan maasta. Vaikka osallistujamäärä, noin 260, jäi järjestäjien tavoitteesta, konferenssin painoarvoa lisäsi se, että valtaosa osallistujista oli kirkkokuntien johtajia, alueellisia piispoja, lähetysjohtajia ja muita vastuuhenkilöitä.
Koskaan aiemmin eivät Afrikan eri helluntaisuuntaukset ole olleet näin laajasti yhdessä lähetystyön merkeissä. Käytäväpuheissa moni sanoi vakuuttuneensa siitä, että tämä oli alku jollekin suuremmalle.
– Tapahtuma oli hyvin vaikuttava, ja sille asetetut tavoitteet täyttyivät. On afrikkalaisten aika ottaa lähetyshaaste vastaan, maanosan merkittävimpiin helluntailaisiin lähetysvaikuttajiin lukeutuva Nigerian Assemblies of Godin lähetysjohtaja Uche Ama totesi Ristin Voitolle.
Voimavaroja ja vahvuuksia
Tällä hetkellä Afrikan helluntaiyhteisöillä on arviolta 1 000–1 500 kulttuurirajat ylittävää lähetystyöntekijää, jotka toimivat oman maanosansa eri alueiden lisäksi muun muassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Myös kirkkokunnallisia lähetystyön tukirakenteita ja lähetyskoulutusta on luotu.
Yhteisöjen kokoon nähden työn volyymi on silti edelleen vaatimaton. Helluntailaisiksi luokiteltuihin afrikkalaiskirkkoihin kuuluu yhteensä yli 60 miljoonaa uskovaa, ja monet yhteisöt koostuvat jopa miljoonista jäsenistä ja tuhansista paikallisseurakunnista. Osa Afrikan helluntailiikkeistä on myös ollut lähetystyön käynnistämisessään useita muita kotimaidensa evankelisia kirkkoja verkkaisempi.
Luvut kertovat, että monelle afrikkalaiselle helluntaiseurakunnalle ajatus muiden kansojen keskuudessa tehtävästä evankeliumin työstä on vielä tyystin vieras. Tapahtumaan osallistuneet muiden maanosien puhujat toivatkin voimakkaasti esille sitä, miten afrikkalaiskirkoilla on jo nyt resursseja lähetystyöhön: suurin este työn aloittamisessa ei ole raha vaan mielenlaatu.
Monessa puheenvuorossa afrikkalaiskristittyjä rohkaistiin myös muistuttamalla heidän vahvuuksistaan. Globaalin etelän antia lähetyskäskyn toteuttamiseen tarkastellut Bangladeshin Assemblies of God -kirkon johtaja Asa Kain totesi kolmannen maailman maiden uskovilla olevan erityistä paloa evankeliumin vuoksi.
– Me olemme valmiita kärsimään ja julistamaan Jeesusta kyyneleet silmissä. Me uskomme Pyhän Hengen voimaan, Kain julisti.
Etelä-Afrikan Full Gospel -kirkon lähetyspastori, The African Women in Missions Network -järjestön puheenjohtaja Esme Bowers lisäsi kotimaanosansa uskovien vahvuudeksi avoimuuden.
– Afrikkalaiset ovat ihmiskeskeisiä; he todistavat helposti ystävilleen ja naapureilleen.
Yhteistyöstä lisää tehoa
Tapahtuman ideoijiin ja puhujiin lukeutunut Fidan emeritus toiminnanjohtaja Arto Hämäläinen pitää afrikkalaiskristittyjen vahvuutena myös luottamusta Jumalan Sanaan ja Pyhän Hengen toimintaan.
– Kun he tulevat Eurooppaan, heidän vahvuutensa on juuri tässä: Jumala tulee todelliseksi, kun ihmeet ja merkit seuraavat julistettua Sanaa. He ovat innokkaita, avoimia ja rohkeita. Meillä eurooppalaisilla on taipumus järkeillä liikaa, Hämäläinen kuvaa.
Kehumisen lisäksi tapahtumassa pureuduttiin ongelmiin, joita uudet lähettävät kirkot kohtaavat. Hämäläinen pitää yhtenä afrikkalaisten kasvuhaasteena yhteistyön rakentamista kohdemaiden kirkkojen kanssa. Esimerkiksi Euroopassa afrikkalaisten perustamat seurakunnat ovat suuria, mutta ne jäävät usein irrallisiksi saarekkeiksi.
– Toki myös me eurooppalaiset saatamme olla skeptisiä ja epäluuloisia maanosaamme tulevia afrikkalaisia kohtaan. Yhteinen rukous, evankeliointi, kokemusten vaihto ja luottamuksen rakentaminen voivat vahvistaa lähetystyötä siten, että Euroopan miljoonat saavuttamattomat ihmiset ja maallistuneet kansat voidaan tavoittaa evankeliumilla.
Kongressin lukuisissa kanavissa tarkasteltiin muun muassa muslimien evankelioimista, raamatunkäännöstyötä, teltantekijätyötä, yrittäjille suunnattua Business as Mission (BAM) -konseptia, lapsityötä, Kairos-kurssia ja lähetystyön rakenteiden luomista.
Monilla näillä toiminta-alueilla länsimaalaisten lähetysjärjestöjen apu on edelleen tervetullutta, mutta esimerkiksi lähetystyön tukirakenteista afrikkalaiset haluavat tehdä omannäköisiään, tapahtumassa todettiin.
Teltantekijätyön osalta kuultiin vaikuttavia todistuksia siitä, miten esimerkiksi Brasiliasta on lähtenyt ammattimaisia jalkapallovalmentajia teltantekijöiksi eli maallisen ammatin ohessa tehtävään seurakunta- ja evankeliointityöhön useisiin suljettuihin maihin. Vastaavaa lähetystyön kannalta arvokasta osaamista löytyy Afrikastakin, kun se vain osataan ottaa käyttöön.
Lähetystyö rukousaihelistalle
Tapahtumaan osallistunut yli kymmenhenkinen ugandalaisdelegaatio oli silminnähden innostunut ja luonnehti tapahtumaa silmiä avaavaksi. Seurueeseen lukeutunut pastori Osborn Nyero aikoo tästä lähin huomioida lähetystyön aiempaa vahvemmin rukoilemisessaan ja innostaa siihen myös seurakuntalaisiaan.
– Haluan, että seurakunnastamme tulee lähettävä seurakunta, Nyero sanoi.
Kongressissa päätetiin, että vastaava kokoontuminen järjestetään jälleen kahden vuoden päästä. Tapahtuman isännäksi ilmoittautuivat etiopialaiset helluntaikirkot yhdessä.
Heikki Salmela, Päivi Tuokkola
Connecting People
Nairobin lähetyskongressin taustajärjestöinä toimi kaksi globaalia helluntaiverkostoa: Maailman Helluntaiyhteisö PWF ja World Assemblies of God Fellowship. PWF:n lähetyskomission puheenjohtajana toimivaa Fidan emeritus toiminnanjohtajaa Arto Hämäläistä voidaan myös pitää koko kongressihankkeen keskeisimpänä puuhamiehenä.
Muista suomalaisista järjestelyihin osallistui muun muassa Fidan Afrikan aluejohtaja Ari Joensuu, joka toimi tapahtumassa myös puhujavastuussa. Lisäksi Fida tuki kongressia taloudellisesti.
Suomalaisten työ saikin kokoussalin käytävillä vuolasta kiitosta. Nigerian Assemblies of God -kirkon lähetysjohtaja Uche Ama luonnehti fidalaisten roolia vanhalla Nokian mainossloganilla ”Connecting People” – ”ihmisiä yhdistävä”.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...