”Lähetystyöntekijät ovat valkoisia, ja lähetystyö on länsimaalaisten juttu.” Tämä afrikkalaiskristittyjen perinteinen, epäraamatullinen uskomus on menettänyt kannatustaan viime vuosina, ja lisää nauloja uskomuksen arkkuun iskettiin Afrikan helluntailiikkeiden ensimmäisessä yhteisessä lähetyskongressissa Kenian Nairobissa marras-joulukuun vaihteessa.
Konferenssipuheissa huokui innostus siitä, miten Afrikan uskovat ovat pitelemättömiä, kunhan lähetysrakkaus toden teolla saa vallata heidät.
– Afrikka on pelastunut pelastaakseen maailman, hehkutti Pentecostal Assemblies of Uganda -helluntaikirkon johtaja Simon Peter Emiau.
Nelipäiväisen tapahtuman isäntänä toimi Suomen helluntailiikkeen kumppaniyhteisö, Kenian Full Gospel -kirkko, joka vastasi käytännön järjestelyistä yhdessä Kenian muiden helluntaiyhteisöjen ja Fidan kanssa. Puitteet kokoontumiselle tarjosi nairobilainen baptistiseurakunta.
Kongressin tavoitteena oli inspiroida ja varustaa Afrikan helluntaiyhteisöjä käynnistämään lähetystyö sekä voimauttaa ja verkostoida työtä jo tekeviä. Tässä myös onnistuttiin, sillä tapahtumaa luonnehdittiin heti tuoreeltaan historialliseksi ja käänteentekeväksi. Nairobiin saapui helluntaikirkkojen edustajia 23 Afrikan maasta. Vaikka osallistujamäärä, noin 260, jäi järjestäjien tavoitteesta, konferenssin painoarvoa lisäsi se, että valtaosa osallistujista oli kirkkokuntien johtajia, alueellisia piispoja, lähetysjohtajia ja muita vastuuhenkilöitä.
Koskaan aiemmin eivät Afrikan eri helluntaisuuntaukset ole olleet näin laajasti yhdessä lähetystyön merkeissä. Käytäväpuheissa moni sanoi vakuuttuneensa siitä, että tämä oli alku jollekin suuremmalle.
– Tapahtuma oli hyvin vaikuttava, ja sille asetetut tavoitteet täyttyivät. On afrikkalaisten aika ottaa lähetyshaaste vastaan, maanosan merkittävimpiin helluntailaisiin lähetysvaikuttajiin lukeutuva Nigerian Assemblies of Godin lähetysjohtaja Uche Ama totesi Ristin Voitolle.
Voimavaroja ja vahvuuksia
Tällä hetkellä Afrikan helluntaiyhteisöillä on arviolta 1 000–1 500 kulttuurirajat ylittävää lähetystyöntekijää, jotka toimivat oman maanosansa eri alueiden lisäksi muun muassa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Myös kirkkokunnallisia lähetystyön tukirakenteita ja lähetyskoulutusta on luotu.
Yhteisöjen kokoon nähden työn volyymi on silti edelleen vaatimaton. Helluntailaisiksi luokiteltuihin afrikkalaiskirkkoihin kuuluu yhteensä yli 60 miljoonaa uskovaa, ja monet yhteisöt koostuvat jopa miljoonista jäsenistä ja tuhansista paikallisseurakunnista. Osa Afrikan helluntailiikkeistä on myös ollut lähetystyön käynnistämisessään useita muita kotimaidensa evankelisia kirkkoja verkkaisempi.
Luvut kertovat, että monelle afrikkalaiselle helluntaiseurakunnalle ajatus muiden kansojen keskuudessa tehtävästä evankeliumin työstä on vielä tyystin vieras. Tapahtumaan osallistuneet muiden maanosien puhujat toivatkin voimakkaasti esille sitä, miten afrikkalaiskirkoilla on jo nyt resursseja lähetystyöhön: suurin este työn aloittamisessa ei ole raha vaan mielenlaatu.
Monessa puheenvuorossa afrikkalaiskristittyjä rohkaistiin myös muistuttamalla heidän vahvuuksistaan. Globaalin etelän antia lähetyskäskyn toteuttamiseen tarkastellut Bangladeshin Assemblies of God -kirkon johtaja Asa Kain totesi kolmannen maailman maiden uskovilla olevan erityistä paloa evankeliumin vuoksi.
– Me olemme valmiita kärsimään ja julistamaan Jeesusta kyyneleet silmissä. Me uskomme Pyhän Hengen voimaan, Kain julisti.
Etelä-Afrikan Full Gospel -kirkon lähetyspastori, The African Women in Missions Network -järjestön puheenjohtaja Esme Bowers lisäsi kotimaanosansa uskovien vahvuudeksi avoimuuden.
– Afrikkalaiset ovat ihmiskeskeisiä; he todistavat helposti ystävilleen ja naapureilleen.
Yhteistyöstä lisää tehoa
Tapahtuman ideoijiin ja puhujiin lukeutunut Fidan emeritus toiminnanjohtaja Arto Hämäläinen pitää afrikkalaiskristittyjen vahvuutena myös luottamusta Jumalan Sanaan ja Pyhän Hengen toimintaan.
– Kun he tulevat Eurooppaan, heidän vahvuutensa on juuri tässä: Jumala tulee todelliseksi, kun ihmeet ja merkit seuraavat julistettua Sanaa. He ovat innokkaita, avoimia ja rohkeita. Meillä eurooppalaisilla on taipumus järkeillä liikaa, Hämäläinen kuvaa.
Kehumisen lisäksi tapahtumassa pureuduttiin ongelmiin, joita uudet lähettävät kirkot kohtaavat. Hämäläinen pitää yhtenä afrikkalaisten kasvuhaasteena yhteistyön rakentamista kohdemaiden kirkkojen kanssa. Esimerkiksi Euroopassa afrikkalaisten perustamat seurakunnat ovat suuria, mutta ne jäävät usein irrallisiksi saarekkeiksi.
– Toki myös me eurooppalaiset saatamme olla skeptisiä ja epäluuloisia maanosaamme tulevia afrikkalaisia kohtaan. Yhteinen rukous, evankeliointi, kokemusten vaihto ja luottamuksen rakentaminen voivat vahvistaa lähetystyötä siten, että Euroopan miljoonat saavuttamattomat ihmiset ja maallistuneet kansat voidaan tavoittaa evankeliumilla.
Kongressin lukuisissa kanavissa tarkasteltiin muun muassa muslimien evankelioimista, raamatunkäännöstyötä, teltantekijätyötä, yrittäjille suunnattua Business as Mission (BAM) -konseptia, lapsityötä, Kairos-kurssia ja lähetystyön rakenteiden luomista.
Monilla näillä toiminta-alueilla länsimaalaisten lähetysjärjestöjen apu on edelleen tervetullutta, mutta esimerkiksi lähetystyön tukirakenteista afrikkalaiset haluavat tehdä omannäköisiään, tapahtumassa todettiin.
Teltantekijätyön osalta kuultiin vaikuttavia todistuksia siitä, miten esimerkiksi Brasiliasta on lähtenyt ammattimaisia jalkapallovalmentajia teltantekijöiksi eli maallisen ammatin ohessa tehtävään seurakunta- ja evankeliointityöhön useisiin suljettuihin maihin. Vastaavaa lähetystyön kannalta arvokasta osaamista löytyy Afrikastakin, kun se vain osataan ottaa käyttöön.
Lähetystyö rukousaihelistalle
Tapahtumaan osallistunut yli kymmenhenkinen ugandalaisdelegaatio oli silminnähden innostunut ja luonnehti tapahtumaa silmiä avaavaksi. Seurueeseen lukeutunut pastori Osborn Nyero aikoo tästä lähin huomioida lähetystyön aiempaa vahvemmin rukoilemisessaan ja innostaa siihen myös seurakuntalaisiaan.
– Haluan, että seurakunnastamme tulee lähettävä seurakunta, Nyero sanoi.
Kongressissa päätetiin, että vastaava kokoontuminen järjestetään jälleen kahden vuoden päästä. Tapahtuman isännäksi ilmoittautuivat etiopialaiset helluntaikirkot yhdessä.
Heikki Salmela, Päivi Tuokkola
Connecting People
Nairobin lähetyskongressin taustajärjestöinä toimi kaksi globaalia helluntaiverkostoa: Maailman Helluntaiyhteisö PWF ja World Assemblies of God Fellowship. PWF:n lähetyskomission puheenjohtajana toimivaa Fidan emeritus toiminnanjohtajaa Arto Hämäläistä voidaan myös pitää koko kongressihankkeen keskeisimpänä puuhamiehenä.
Muista suomalaisista järjestelyihin osallistui muun muassa Fidan Afrikan aluejohtaja Ari Joensuu, joka toimi tapahtumassa myös puhujavastuussa. Lisäksi Fida tuki kongressia taloudellisesti.
Suomalaisten työ saikin kokoussalin käytävillä vuolasta kiitosta. Nigerian Assemblies of God -kirkon lähetysjohtaja Uche Ama luonnehti fidalaisten roolia vanhalla Nokian mainossloganilla ”Connecting People” – ”ihmisiä yhdistävä”.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...