Jumalanpalvelus
alkaa rukouksella, ylistyksellä ja tanssilla. Meno on vauhdikasta. Pastori,
joka on koko Kuuban metodistikirkon piispa, saarnaa Filippiläiskirjeestä:
”Unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä”
(Fil. 3:13).
Havannan esikaupunkialueen metodistikirkossa kokoonnutaan
jumalanpalvelukseen neljästi joka sunnuntai. Kirkkorakennus on iso ja
hyväkuntoinen. Ulkomaisen avustusrahan jälki näkyy. Avustuksia saadaan etenkin
Yhdysvalloista. Myös kaikki Raamatut tuodaan ulkomailta.
Kuuban talous on kurjassa kunnossa, ja pulaa on lähes kaikesta.
Maa sinnittelee kauppasaarron, kommunismin ja köyhyyden puristuksessa.
Polvistumisen yllättävä seuraus
Apu tavoittaa parhaiten Länsi-Kuubassa sijaitsevan pääkaupunkiseudun.
Itä-Kuubassa seurakunnat kokoontuvat usein alkeellisissa olosuhteissa. Siitä
huolimatta itäkuubalainen kristillisyys on elävää ja usko vahvaa.
Pienessä maaseutuseurakunnassa aloitettiin kaksi vuotta sitten
uskon varassa uuden seurakuntatilan rakentaminen. Puolentoista metrin
korkeuteen nousseet seinät odottavat yhä lisärahoitusta. Uusille tiloille
olisi käyttöä, sillä seurakunta kasvaa.
– Uskon, että Jumala tekee Kuubassa jotain suurta, seurakunnan
pastori Enrique sanoo. Hän kertoo, että seurakunnassa rukoillaan ja
paastotaan paljon.
Enrique tuli uskoon 16-vuotiaana siskonsa todistuksen
kautta.
– En uskonut, että Jumalaa on. Kasvoimme Kuubassa ajattelemaan
niin. Sitten eräänä päivänä polvistuin ihan vitsillä ja sanoin: “Herra, pelasta
minut”.
– Jumala otti sen todesta.
Enrique löysi sittemmin seurakunnasta puolison, ja nyt he
yhdessä johtavat seurakuntaa. Pariskunnalla on kolme lasta.
Evankeliumi tuo lohtua
Vaikka sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä on virallisesti
ateistinen, suurin osa ihmisistä pitää itseään katolisina. Katolisuus on
kuitenkin nimellistä ja kristillisen uskon tuntemus ohutta. Lisäksi kulttuurin
kaapuun naamioitu synkretistinen noituususkonto santeria rehottaa vapaasti ja
nauttii valtion hyväksyntää.
Elämän koettelemuksissa yhä useammat ihmiset etsivät apua ja
lohtua Jumalalta. Evankeliumi uppoaa otolliseen maaperään maassa, jossa
ihmisillä on vaikeuksia selvitä päivästä toiseen.
Kuuban protestanttiset seurakunnat ovat kasvaneet voimakkaasti
parinkymmenen viime vuoden aikana. Seurakuntia syntyy koko ajan lisää, ja
nykyiset saavat uusia jäseniä.
– Avain kasvuun on rukous, kertoo Mario, erään
helluntaiseurakunnan pastori Camagüeyista, Kuuban kolmanneksi suurimmasta
kaupungista.
– Se on rukousta tuskan ja kyynelien kera. Jos
rukousvastaus viipyy, jatkamme rukousta.
Surullinen menneisyys
Pastori Mario kertoo, että moni hänen tuntemansa pastori on
omistanut elämänsä rukoukselle. Se on myös suosittu saarna-aihe.
Kristittyyn perheeseen syntynyt Mario, 58, on elänyt seurakunnan
monet vaiheet. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan seurakuntia suljettiin ja
pastoreita vangittiin.
– Kun olin 7-vuotias, isäni, joka oli pastori, joutui
vankilaan. Hän ei kestänyt sitä, vaan menetti järkensä.
Siihen aikaan kristityksi tunnustautuminen saattoi merkitä
perheen, ystävien, työn ja opiskelumahdollisuuksien menettämistä. Nykyään
opinahjojen ovet eivät enää sulkeudu kristityiltä ja kiusaaminenkin on
vähentynyt. Tosin Mario muistuttaa, että kommunistinen hallinto on edelleen
sama, sen käyttämät metodit vain ovat muuttuneet.
Sari Savela
Kuuba avautuu hiljalleen
Fidel Castron (1926–2016) johtama kapinallisjoukko
syöksi Fulgencio Batistan vallasta 1.1.1959. Pari vuotta myöhemmin Castro
julisti Kuuban sosialistiseksi valtioksi. Fidel Castro oli Kuuban presidenttinä
aina vuoteen 2008, jolloin hän siirsi vallan pikkuveljelleen Raúl Castrolle.
Raúl on ilmoittanut luopuvansa vallasta syksyllä 2018. Seuraajakseen hän on
valinnut varapresidentti Miguel Diaz-Canelin.
Kuuban ja Yhdysvaltain välit tulehtuivat melko pian Fidel Castron
noustua valtaan. Välejä hiersi epäonnistunut kuubalaisten pakolaisten
Yhdysvaltain tuella tekemä Sikojenlahden maihinnousu vuonna 1961. Suhteet
kiristyivät entisestään Kuuban ohjuskriisin seurauksena vuonna 1962.
Yhdysvallat julisti 7. helmikuuta 1962 Kuuban kauppasaartoon,
joka on edelleen voimassa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...