Kristinusko leviää ateismin ja santerian varjossa

Kuubassa hengellistä herätystä

Itäkuubalaisessa helluntaiseurakunnassa jumalanpalvelus alkaa ylistyksellä. Seurakunnat voivat toimiaKuubassa kohtuullisen avoimesti. Kuva: Sari Savela
Itäkuubalaisessa helluntaiseurakunnassa jumalanpalvelus alkaa ylistyksellä. Seurakunnat voivat toimiaKuubassa kohtuullisen avoimesti. Kuva: Sari Savela

Jumalanpalvelus al­kaa rukouksella, ylistyksellä ja tans­silla. Meno on vauh­dikasta. Pastori, joka on koko Kuuban metodisti­kirkon piispa, saarnaa Filippiläis­kirjeestä: ”Unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä” (Fil. 3:13).

 

Havannan esikaupunkialueen metodistikirkossa kokoonnutaan jumalanpalvelukseen neljästi joka sunnuntai. Kirkkorakennus on iso ja hyväkuntoinen. Ulkomaisen avustusrahan jälki näkyy. Avus­tuksia saadaan etenkin Yhdysval­loista. Myös kaikki Raamatut tuo­daan ulkomailta.

 

Kuuban talous on kurjassa kunnossa, ja pulaa on lähes kai­kesta. Maa sinnittelee kauppasaarron, kommunismin ja köy­hyyden puristuksessa.

 

 

Polvistumisen yllättävä seuraus

Apu tavoittaa parhaiten Län­si-Kuubassa sijaitsevan pääkau­punkiseudun. Itä-Kuubassa seu­rakunnat kokoontuvat usein al­keellisissa olosuhteissa. Siitä huolimatta itäkuubalainen kris­tillisyys on elävää ja usko vahvaa.

 

Pienessä maaseutuseurakun­nassa aloitettiin kaksi vuotta sit­ten uskon varassa uuden seura­kuntatilan rakentaminen. Puo­lentoista metrin korkeuteen nousseet seinät odottavat yhä li­särahoitusta. Uusille tiloille olisi käyttöä, sillä seurakunta kasvaa.

 

– Uskon, että Jumala tekee Kuubassa jotain suurta, seura­kunnan pastori Enrique sanoo. Hän kertoo, että seurakunnassa rukoillaan ja paastotaan paljon.

 

Enrique tuli uskoon 16-vuoti­aana siskonsa todistuksen kautta.

 

– En uskonut, että Jumalaa on. Kasvoimme Kuubassa ajattele­maan niin. Sitten eräänä päivänä polvistuin ihan vitsillä ja sanoin: “Herra, pelasta minut”.

 

– Jumala otti sen todesta.

 

Enrique löysi sittemmin seura­kunnasta puolison, ja nyt he yh­dessä johtavat seurakuntaa. Paris­kunnalla on kolme lasta.

 

 

Evankeliumi tuo lohtua

Vaikka sosialistinen yhteiskun­tajärjestelmä on virallisesti ateis­tinen, suurin osa ihmisistä pitää itseään katolisina. Katolisuus on kuitenkin nimellistä ja kristillisen uskon tuntemus ohutta. Lisäk­si kulttuurin kaapuun naamioi­tu synkretistinen noituususkonto santeria rehottaa vapaasti ja naut­tii valtion hyväksyntää.

 

 

Elämän koettelemuksissa yhä useammat ihmiset etsivät apua ja lohtua Jumalalta. Evankeliumi uppoaa otolliseen maaperään maassa, jossa ihmisillä on vaikeuksia selvitä päivästä toiseen.

 

 

Kuuban protestanttiset seura­kunnat ovat kasvaneet voimak­kaasti parinkymmenen viime vuoden aikana. Seurakuntia syn­tyy koko ajan lisää, ja nykyiset saavat uusia jäseniä.

 

 

– Avain kasvuun on rukous, kertoo Mario, erään helluntaiseu­rakunnan pastori Camagüeyista, Kuuban kolmanneksi suurim­masta kaupungista.

 

 

– Se on rukousta tuskan ja kyy­nelien kera. Jos rukousvastaus vii­pyy, jatkamme rukousta.

 

 

Surullinen menneisyys

Pastori Mario kertoo, että moni hänen tuntemansa pastori on omistanut elämänsä rukoukselle. Se on myös suosittu saarna-aihe.

 

 

Kristittyyn perheeseen synty­nyt Mario, 58, on elänyt seura­kunnan monet vaiheet. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan seurakuntia suljettiin ja pastorei­ta vangittiin.

 

 

– Kun olin 7-vuotias, isäni, joka oli pastori, joutui vankilaan. Hän ei kestänyt sitä, vaan menetti jär­kensä.

 

 

Siihen aikaan kristityksi tun­nustautuminen saattoi merkitä perheen, ystävien, työn ja opis­kelumahdollisuuksien menettä­mistä. Nykyään opinahjojen ovet eivät enää sulkeudu kristityiltä ja kiusaaminenkin on vähentynyt. Tosin Mario muistuttaa, että kom­munistinen hallinto on edelleen sama, sen käyttämät metodit vain ovat muuttuneet.

 

 

Sari Savela

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuuba avautuu hiljalleen

Fidel Castron (1926–2016) johtama kapinallisjoukko syöksi Ful­gencio Batistan vallasta 1.1.1959. Pari vuotta myöhemmin Cast­ro julisti Kuuban sosialistiseksi valtioksi. Fidel Castro oli Kuuban presidenttinä aina vuoteen 2008, jolloin hän siirsi vallan pikku­veljelleen Raúl Castrolle. Raúl on ilmoittanut luopuvansa vallas­ta syksyllä 2018. Seuraajakseen hän on valinnut varapresidentti Miguel Diaz-Canelin.

 

Kuuban ja Yhdysvaltain välit tulehtuivat melko pian Fidel Castron noustua valtaan. Välejä hiersi epäonnistunut kuubalais­ten pakolaisten Yhdysvaltain tuella tekemä Sikojenlahden mai­hinnousu vuonna 1961. Suhteet kiristyivät entisestään Kuuban ohjuskriisin seurauksena vuonna 1962.

 

Yhdysvallat julisti 7. helmikuuta 1962 Kuuban kauppasaar­toon, joka on edelleen voimassa.




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja