Suomen suurin Hoosianna kajahti adventtia edeltävänä lauantaina Turussa Gatorade-hallissa, jonne lähes 7 000 kristittyä oli kokoontunut viettämään Kristuspäivää. Kyseessä oli yksi Suomi 100 -juhlavuoden hengellisistä päätapahtumista, ja sen vietossa korostuivat sekä itsenäisyys että rukous.
Tapahtumaan odotettiin väkeä ympäri maata, ja pitkälti tavoite täyttyikin. Pääjuhlassa Suomen kuntien viirien kantajiksi valitut henkilöt muodostivat hallin lattialle suuren ristin, joka symboloi kristittyjen pyyntöä, että Jumala siunaisi koko maata.
Päivän teemana oli yhteys, ja tapahtumaan osallistui uskovia eri kirkkokunnista. Kaikkiaan 20 eri kristillisten tahojen edustajaa johdatti väkeä rukoukseen.
Kristuspäivän pääkoordinaattori Pasi Jaakkolan mukaan yhteiskunnan maallistumiskehityksessä on ollut uskovien kannalta myös hyviä puolia. Samalla kun kirkkojen jäsenkäyrät ovat menneet alaspäin, on havahduttu siihen, että toinen kristitty ei olekaan vihollinen.
– Minulle henkilökohtaisesti oli hyvin suuri hetki, kun katolinen ja luterilainen piispa rukoilivat lavalla toistensa kirkkojen puolesta.
Tapahtuman järjestivät Hengen uudistus kirkossamme ry, Kansan Raamattuseura ja Turun alueen seurakunnat. Musiikista vastasi useita artisteja ja ryhmiä, muun muassa Pekka Simojoki ja Jippii-kuoro.
Sotaveteraanien tervehdyksen Kristuspäivään toi 95-vuotias Eeri Hyrkkö. Hän muisteli Suomen ja oman elämänsä ratkaisevia hetkiä toisen maailmansodan aikana.
– Rukoile ja tee työtä, hän kiteytti sodan kokeneiden miesten ja naisten perinnön jälkipolville.
Myös pääministeri Juha Sipilä käytti juhlassa puheenvuoron. Hän kertoi tilanteesta, joka toistuu hänen matkoillaan ympäri Suomea: kun tilaisuus on ohi ja väenpaljous hellittänyt, hänen luokseen saapuu ihminen, joka kertoo rukoilevansa säännöllisesti pääministerin ja muiden päättäjien puolesta.
– Ette voi aavistaa, miten suuri merkitys näillä viesteillä on. En pysty sitä edes sanoiksi pukemaan, Sipilä sanoi silminnähden liikuttuneena.
Kristuspäivän verkostokoordinaattori Johanna Sandberg muistutti kuulijoita siitä, ettei tapahtuman ole tarkoitus olla loppuhuipennus vaan alku.
Sandberg osallistui viime vuonna Yhdysvalloissa Austinissa laajaan rukousketjuun, jossa rukous kaupungin puolesta jatkui katkeamattomana nauhana seurakunnalta ja kristityltä toiselle. Hän haaveilee samankaltaisista projekteista myös Suomessa.
– Miltä näyttäisi Suomi, jossa jokainen seurakunta sitoutuisi rukoilemaan paikkakuntansa puolesta esimerkiksi päivän kuukaudessa?
Sandbergin mukaan asiasta innostuakseen ei tarvitse olla mikään ”himorukoilija”. Jokainen voi pienellä panoksella olla osa suurempaa kokonaisuutta.
Yhteiskristillisyys toteutui Kristuspäivän järjestelyissä myös siten, että monelta paikkakunnalta tapahtumaan lähdettiin yhdessä. Miehikkälän helluntaiseurakuntaan kuuluva Matti Nurmela organisoi yhteiskuljetusta eteläisen Kymenlaakson osalta eli Miehikkälän lisäksi Virolahden, Haminan, Kotkan ja Pyhtään alueelta.
– Kaupunkiseurakunnista tuli pyyntö, että voisimmeko me täältä 7-tien perukoilta järjestää kyydin ja poimia muut mukaan matkan varrelta.
Alueen helluntailaiset, luterilaiset ja vapaakirkolliset ovat tottuneet tekemään yhteistyötä. Ennen varsinaista Kristuspäivää järjestettiin pari yhteistä rukousiltaa, ja matkaan lähti lopulta 31 hengen joukko.
Nurmelalle puhuttelevinta tapahtumassa olivat pääministerin puhe ja kuntaviireistä muodostettu risti. Järjestelyt saavat häneltä kiitosta, ja myös viesti rukouksen jatkuvuudesta osui ja upposi.
– Nythän tätä ei kannata jättää tähän. Mietin paluumatkalla, että seuraavaksi meidän kannattaisi järjestää tapaaminen Kristuspäivään osallistuneiden kesken. Jos jokainen toisi yhden tai kaksi ihmistä mukanaan, meitä voisi olla jopa sata henkeä koolla rukoilemassa ja muodostamassa uusia rukousryhmiä.
Nurmelalla on omakohtaista kokemusta siitä, miten rukous voi vaikuttaa kotipaikkakunnalla. Muutama vuosi sitten yhteiskristillisessä rukoustapahtumassa hän haastoi seurakuntien edustajia rukoukseen alueen työllisyyden puolesta, ja moni lupasi pitää aihetta esillä viikoittain.
Viime vuonna Miehikkälä nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi, kun työttömyys väheni siellä enemmän kuin missään muussa Manner-Suomen kunnassa. Petraus ei ollut uutisten mukaan selitettävissä yksittäisen työllistäjän vaikutuksella tai tilastollisilla syillä.
– Jos miettii, että onko rukouksella merkitystä, niin todellakin on, Matti Nurmela tuumaa.
Säde Loponen