Kristillisyys suomalaisille yhä vieraampaa

Entistä harvempi suomalainen lukee Raamattua ja lä­hestyy rukoukses­sa Jeesusta.

Asia ilmeni Helluntaiherätyk­sen Syyspäivillä julkaistusta, Kan­tar TNS:n toteuttamasta Suomen hengellistä tilaa kartoittaneesta kyselytutkimuksesta.

Selvitys oli jatkoa vuosina 1994, 2002 ja 2008 tehdyille vastaavil­le kyselyille. Lukuja vertailemalla selviää, että muutosmuutosvauh­ti suomalaisten hengellisyydessä on kymmenen vuoden aikana ol­lut osin jopa raju.

Esimerkiksi Jeesusta rukoile­vien osuus on laskenut kymme­nessä vuodessa kolmanneksen, 26 prosentista 18 prosenttiin. Niiden osuus, jotka vuoden sisällä olivat osallistuneet kristilliseen tilaisuu­teen, on pudonnut 43:sta 27 pro­senttiin.

– Kehityskulku on lohduton­ta katsottavaa. Ei-uskovien kon­taktit kristinuskoon ovat vähenty­neet merkittävästi. Lisäksi vakau­mus näyttää siirtyvän aiempaa heikommin perheen perintönä su­kupolvelta toiselle, kyselyn puu­hamies, Seurakunnan kasvu ry:n tutkija Heikki Tyrni toteaa.

Kyselytutkimuksen teetti Seu­rakunnan kasvu ry yhdessä Syys­päivien ja TV7:n kanssa. Tämän­kertainen aineisto koostuu yli tuhannen 15–74-vuotiaan suoma­laisen haastatteluista.

Osin tulokset olivat vielä syn­kempiä kuin Kirkon tutkimuskes­kuksen uusimmassa, vuoden 2015 Gallup Ecclesiastica -kyselyssä.

Mediasisällöt eivät kiinnosta

Kyselyä edeltäneen vuoden ai­kana joka viides oli kuunnellut hengellistä musiikkia (lähes kol­mannes vuonna 2008), ja 15 pro­senttia oli katsonut televisiosta kristillistä ohjelmaa (19 prosent­tia vuonna 2008).

Noin kymmenen prosenttia oli lukenut Raamattua ja yhtä moni kristillistä lehteä tai kirjaa. Edelli­sessä tutkimuksessa vastaavat lu­vut olivat 16 ja 21 prosenttia.

Seitsemän prosenttia oli seu­rannut kristillistä keskustelua so­siaalisessa mediassa.

Niiden määrä, jotka olivat vuo­den sisällä keskustelleet henkilö­kohtaisesti jonkun kristityn kans­sa Jeesuksesta, oli niin ikään pu­donnut seitsemään prosenttiin.

Vastauksissa näkyi selviä ero­ja eri väestöryhmien välillä. Iäk­käimmillä kristilliset asiat ovat useammin osa arkea, kun taas 25–34-vuotiaista yli puolella ei ol­lut käytännössä mitään kontaktia kristillisyyteen edeltäneen vuo­den aikana.

Mielenkiintoisena voi pitää ha­vaintoa, että ammatillisen perus­koulutuksen saaneista 14 prosent­tia kertoi rukoilleensa Jeesusta, kun taas akateemisesti koulute­tuista näin sanoi 22 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittaneista perä­ti 24 prosenttia.

Uskovainen kymmenys

Myyrmäen helluntaiseurakunnan pastorina työskentelevä Heikki Tyrni tulkitsee tutkimustuloksia si­ten, että suuri joukko suomalaisis­ta on yhä selkeämmin ei-uskovia.

– Kymmenen vuoden takaises­ta tutkimuksesta näimme, että elo­pelloilla on sato valmiina leikatta­vaksi. Edelleen meillä on pellot ja leikattavaa, mutta määrät ovat huomattavasti pienentyneet, Tyr­ni havainnollistaa.

Seurakunnan kasvu ry:ssä tutki­mustulosten toivotaan herättävän seurakuntaväkeä.

– Toivomme, että seurakunti­na lähdemme eteenpäin sekä ru­kouksessa että tavoittavassa työssä ja uskallamme ottaa riittävän voi­makkaita askelia, jotta suunta saa­daan kääntymään. Yksi tällainen asia on uusien seurakuntien perus­taminen. Keski-Euroopassa se on monin paikoin ollut avain kasvuun ja muutokseen.

Uutena osiona tutkimuksessa selvitettiin vastaajien henkilökoh­taisia uskomuksia ja hengellisiä kokemuksia. 18 prosenttia kertoi uskovansa, että Jeesus sovitti ris­tillä hänen ja koko maailman syn­nit, ja joka kymmenes, että taivas ja helvetti ovat olemassa.

Jeesukseen uskomista ja paran­nuksen tekoa piti syntien anteek­si saamisen ehtona yhdeksän pro­senttia vastaajista.

Yhtä moni vastasi myöntäväs­ti kysymykseen ”Koetko olevasi uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesuk­seen?”. Tämä kysymys oli esitet­ty myös aiemmissa tutkimuksis­sa, ja yllättäen siihen myönteisesti

Heikki Salmela