Kristillisten
elokuvien suosio on kasvanut jo jonkin aikaa. Muutama hengellinen
Hollywood-filmi on saanut näkyvyyttä Suomessakin, mutta käytännössä buumi
keskittyy pitkälti Yhdysvaltoihin, joissa suurin osa elokuvista tehdään ja
jossa uskonnollissävytteiselle sisällölle on enemmän yleisöä.
Vielä parikymmentä vuotta sitten Hollywoodissa käytännössä
sivuutettiin uskonnollisesti virittynyt yleisö, mutta tällä vuosituhannella
– kristillisten elokuvien tason noustua – tilanne on muuttunut. Siinä missä
vuonna 1996 julkaistiin 16 vahvasti sisällöltään kristillistä elokuvaa,
vuonna 2015 niitä julkaistiin jo 65.
Eräällä tapaa lasikaton mursi maailmanlaajuisesti levinnyt
ja Suomen teattereissakin pyörinyt The Passion of the Christ (2004).
Vakaumuksellisena kristittynä tunnetun Mel Gibsonin ohjaama teos
Jeesuksen viimeisistä elintunneista osoitti, että myös hengellisellä
tarinalla voi menestyä.
Raamatun kerronnalle pitkälti uskollinen kärsimysspektaakkeli
maksoi 30 miljoonaa ja tuotti lopulta yli 610 miljoonaa, mikä teki siitä sekä
kaikkien aikojen suosituimman että taloudellisesti kannattavimman
kristillisen elokuvan.
Perheet kaipaavat pehmeitä arvoja
Mistä sitten amerikkalaisten kasvanut kiinnostus
hengellisten elokuvien katseluun on peräisin?
The Week arvioi keväällä, että kysyntä alkoi kasvaa
vuosituhannen vaihteessa, kun maailmasta tuli epävarmempi paikka elää. Lehden
mukaan muun muassa terrorismin pelko sai monet amerikkalaiset tukeutumaan vahvemmin
uskontoon, mikä näkyi jopa hetkellisenä kirkossakäyntien lisääntymisenä.
Kristillissävytteisissä tarinoissa ihmisiä viehättää se,
että ne luovat heihin uskoa ja toivoa sekä antavat keskivertoa Hollywood-filmiä
lämminhenkisemmän näkökulman elämään.
– Monet isät ja äidit haluavat mennä elokuviin koko perheenä
tai istua alas ja katsoa niitä olohuoneessaan. Halutaan yhteinen kokemus
perheenä, kuvaili Fox Newsin radiojuontaja Todd Starnes viime
viikolla (22.8.), kun kanavalla keskusteltiin kristillisen elokuvan suosiosta.
Juttu pureutui myös uutuuselokuvaan An Interview with God (Haastattelu
Jumalan kanssa), jonka kantava teema on se, että Jumalalle voi esittää
vaikeitakin kysymyksiä.
Starnesin mukaan kristillisessä elokuvassa ei olekaan kyse
siitä, että ihmisiä lyödään päähän Raamatulla, vaan siitä, että ihmiset
voivat ”katsoa uskon tarinoita, jotka yhdistyvät heidän oman elämänsä
kokemuksiin”.
Raha ratkaisee levityksessä
Jotkut lähimenneisyyden kristilliset elokuvat, kuten Nooa
(2014) ja Maria Magdaleena (2018) ovat päätyneet Suomen
teatterilevitykseenkin. Lopulta kuitenkin vain harva hengellisväritteinen teos
vakuuttaa täkäläisen markkinakoneiston.
– Tosi paljon julkaistaan elokuvia, jotka eivät päädy
tänne. Täällä otetaan varman päälle, etsitään mahdollisimman hyvää tuottoa
eikä uskalleta ottaa riskiä. Niinpä kristilliset elokuvat jäävät todennäköisesti
pois ja tilalle otetaan muuta, minkä tiedetään myyvän paremmin, kertoo
elokuva-arvosteluohjelma Filminurkkaa AlfaTV:lle tekevä Kimmo Kestilä.
Hänen mukaansa Suomessa tulee teatterilevitykseen kahdesta
viiteen uutta elokuvaa viikossa. Kristillisten elokuvien osuus tässä joukossa
on promillepeliä.
Kestilän mukaan puhuminen Jumalasta on Suomessa muutoinkin
Yhdysvaltoihin verrattuna vaikeampaa.
– Tuntuu, että kun täällä puhutaan kristillisyydestä, se on
jotakin kamalaa. Jenkeissä Jumala ei ole niin paha asia. Maaperä on erilainen.
Raamattutulkinta hämmentää
Yksi kristillisten elokuvien ongelma on myös tietty
tulkinnanvaraisuus. Raamatun kertomusten melko ronskikin muokkaaminen
hämmentää joitakin kristittyjä katsojia.
Raamattuaiheiseen elokuvaan liittyvä ennakko-odotus voi vaihtua
pettymykseen, kun käsikirjoittaja on tehnyt omia taiteellisia ja
näkemyksellisiä valintojaan.
– Tämä on aina vähän ongelmallista. Elokuva kun ei ole sama
kuin dokumentti, vaan se on aina jokin näkemys, Kestilä myöntää.
Näyttää siltä, että valkokankaille tullaan ammentamaan
Raamatun kertomuksista jatkossakin. Muun muassa The Passion of the Christista
on tulossa jatko-osa, jonka ilmestymisajankohtaa ei vielä tiedetä. Joka
tapauksessa Jeesusta jo filmin ykkösosassa näytellyt Jim Caviezel lupailee
tulevasta jatko-osasta ”historian suurinta elokuvaa”.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...