Köyhtyvien seurakuntien asema keskustelussa
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous käsitteli marraskuun alussa kirkon ajankohtaisia kysymyksiä.
Osan seurakunnista menettäessä hiljalleen taloudellisen kantokykynsä niiden voidaan katsoa aiheelliseksi liittyä suurempaan seurakuntaan. Tuomiokapituleille ollaan muodostamassa asiaan puuttumisen kriteerejä.
– Puuttumiskynnyksen kriteeristön täyttyessä merkittäviltä osin tuomiokapituli käynnistää seurakuntajakoa koskevan selvityksen, vaikka aloitetta seurakuntajaon muuttamisesta ei olisi tehty, edustaja-aloitteessa ehdotetaan.
Lisäksi ehdotetaan, että tuomiokapituli voi velvoittaa, ettei vastaanottava seurakunta voi puuttumiskynnykseen perustuvassa tapauksessa kieltäytyä ottamasta vastaan liitettävää seurakuntaa.
Luterilainen kirkko on uudistamassa kirkkojärjestystä avioliittoon vihkimisen osalta. Yleisvaliokunnan ehdotuksessa vain toisen vihittävistä tulisi olla kirkon jäsen.
– Aloitteen hyväksymisen myötä tulisi mahdolliseksi toimittaa kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös kristityn ja toisesta uskontoperinteestä tulevan välillä, ehdotus muotoilee.
– Tällöin toimituskeskustelussa on syytä käydä läpi vihkitoimituksen kristillistä luonnetta.
Yleisvaliokunta jätti kirkolliskokoukselle myös mietinnön, jossa kannatettiin kirkollisen nimikkeistön muuttamista sukupuolineutraalimmaksi. Mietinnön mukaan muun muassa kirkkoherra-nimike voi jossain vaihtua seurakunnan johtajaksi, johtavaksi papiksi tai rovastiksi. Suomessa toimii noin 400 kirkkoherraa. Muita mahdollisesti muuttuvia nimikkeitä ovat muun muassa lakimiesasessori ja valitsijamies.
Anssi Tiittanen
40/201
