Kasvanut itsetunto auttaa romaneja kohti parempaa huomista
Korhoset kaikista köyhimpien asialla
Postilakko teki hallaa Fidan perinteiselle Toivon kipinä -keräykselle romanikylien hyväksi.
Toivon kipinä. Se on todellakin osuva nimi Itä-Euroopan romanikyliä auttavalle kampanjalle,Klausja Satu Korhonenhuomaavat jälleen kuin uusin silmin kesken haastattelun.
– Vaikka olisi kurjatkin olot, toivo ratkaisee sen, jaksavatko ihmiset kurotella kohti parempaa huomista. Kampanjalla kerätty apu on kuin kipinöitä parempaan huomiseen, Klaus Korhonen innostuu.
Kahteentoista Itä-Euroopan maahan kohdistuvan Toivon
kipinä -työn viemä apu on ympärivuotista, mutta joulukampanja on erittäin merkittävä osa työtä. Tänä vuonna on ollut vähän hätä kädessä.
– Postilakon aikana Fida ei saanut tietoa menemään ihmisille, Korhoset kertovat.
Onneksi lakko päättyi tämän haastattelun kirjoittamisaikana.
Toivon kipinän toimintamalliin kuuluu, että Suomesta kerätään varoja lahjapusseja varten sekä lisäksi lämpimiä asusteita. Sukkien, lapasten ja kaulaliinojen oheen pusseihin tulevat muut tavarat ostetaan Romaniasta paikallisista kaupoista. Pussin hinnaksi tulee 5–10 euroa keräyksellä saaduista varoista riippuen.
– Monelle lapselle se on joulun ainoa lahja. Sillä, että pussissa on uudet sukat tai lapaset, joista voimme sanoa, että nämä on sinua varten rakkaudella tehty, on iso merkitys, Satu Korhonen kertoo.
– ”Siunausta! Tulettehan ensi vuonnakin”, lapset huutavat kylänraitilla.
Kylmä, lika ja nälkä vaivaavat
Romanikylissä auttamisen keskiössä ovat olleet juuri lapset, joista monet juoksentelevat kylän mutaisilla ja välillä jäisilläkin kujilla paljaat jalat saappaissa tai pahimmillaan kokonaan ilman kenkiä.
Vielä vakavampaa on kuitenkin se, että kaikki lapset eivät pääse kouluun tai koulunkäynti jää kesken eivätkä lapset opi lukemaan.
– Itsekin lukutaidottomat vanhemmat eivät tue lasten koulunkäyntiä, vaan lapsista koetaan olevan enemmän hyötyä kodin töissä, Satu Korhonen kuvailee.
Toivon kipinä -varoilla muun muassa tuetaan romanilasten
iltapäiväkerhoja, joissa lapset tekevät läksyjä, saavat tukiopetusta ja aterian ja pääsevät pesulle.
– Likaisuus on yksi romanien syrjinnän syy, Klaus Korhonen huomauttaa.
– Iltapäiväkerhossa käyvät lapset kokevat olevansa arvokkaita eivätkä halua lähteä kerjäämään elantoa saadakseen. Emme tiedä työn piiristä yhtäkään, joka olisi enää niin tehnyt.
Iltapäiväkerhossa myös kerrotaan lapsille Jeesuksesta. Ilosanoma kulkee lasten mukana heidän koteihinsa, ja usein syntyy seurakunta. Monia vanhempia on raitistunut uskoontulon myötä.
Romanien omille seurakunnille on tarvetta, sillä Romanian 2–3 miljoonaa romania eivät useinkaan ”mahdu” vanhan kulttuurikansan, romanialaisten, helluntai- tai baptistiliikkeen hienoihin kirkkoihin.
Myös kieli rajaa romaneja pois romanialaisseurakunnista.
– Romanilasten äidinkieli on tavallisesti romanikieli ja romanian kieli opitaan mahdollisesti vasta koulussa, Korhoset kertovat.
– Romanijumalanpalveluksissa on paljon lauluja ja runonlausuntaakin romanikielellä. Ilmapiiri on tunteikas. Ihmisillä on kova Sanan nälkä.
Romanit lähes poikkeuksetta kunnioittavat Jumalaa ja seurakuntia eivätkä pidä kristittyjen välisistä raja-aidoista. Korhoset kertovat, että helluntailiike saavuttaa erityisesti romanien sydämiä – helluntaiseurakunnissa käytetyt sanat ja uskon ilmaisutavat tulevat lähelle tunne-elämää.
Polttopuita ja äitiyspakkauksia
Merkittäviä avustustapoja romanikylissä ovat joululahjakassien lisäksi esimerkiksi polttopuiden toimittaminen ja sairaudenhoitokuluissa auttaminen.
Naisten asema monilapsisten perheiden huoltajina on usein ahdas ja raskas. Eri puolilta Suomea onkin kerätty romanikyliin äitiyspakkauksia nimenomaan naisia auttamaan.
– Naisten sydämet aukeavat ihmeellisellä tavalla, kun viemme jotakin lapsille, Satu Korhonen kertoo.
Joskus kyse on siitä, onko autettavalla ylipäätään kattoa päänsä päälle – eräskin vanha nainen nukkui taivasalla halkopinon päällä. Joskus auttaminen on taas meidän näkökulmastamme katsoen pientä.
– Yhteen kylään on ostettu jo pitkään jouluksi kaksi isoa sikaa jouluateriaksi. Kylä on ollut aina todella köyhä, eikä siellä ole ollut tapana käydä koulua. Nyt kylässä on kerhotoimintaa lapsille.
Korhoset painottavat, että pitkäjänteisen työn avaimena on juuri koulutus. Iltapäiväkerhojen pitämisen lisäksi lapsille opetetaan myös esimerkiksi musiikkia ja puutöitä.
– Moni romanilapsi on menestynyt koulussa hyvin ja on lapsityön ”jatkeena” tarjotulla koulutuksella pystynyt hankkimaan itselleen ammatin esimerkiksi rakennusurakoitsijana.
EU-rakennusten lukitut ovet
Romania on kuulunut Euroopan unioniin vuoden 2017 alusta alkaen, samoin kuin Bulgaria, jossa Fida myös tekee työtä romanien parissa. Itä-Euroopan maiden pääsy EU:n jäseneksi ei ole kuitenkaan juuri näkynyt romanikylissä, Korhoset sanovat.
– Minun havaintoni on, että EU:n apu ei yllä köyhimpiin romaniyhteisöihin, ja arvelen, että romanijärjestöissä apua hallinnoivat hyväosaisimmat ihmiset. Apu jää jonnekin välille, Klaus Korhonen sanoo.
– EU:ta myös sumutetaan. Kylässä voi olla kyltit ison rakennuksen edessä, että se on rakennettu EU-varoin, ja rakennusta juhlitaan isosti, mutta sitten ovet laitetaan lukkoon, Korhonen jatkaa.
Toivon kipinä -kampanjan apu Romaniassa kanavoidaan romaniansaksalaistenRobert ja Elena Krausinperustaman
Betlehem-säätiön kautta.
– Säätiöllä on noin sata paikallista vapaaehtoista, jotka ovat varttuneet avun piirissä ja haluavat nyt jakaa samaansa hyvää eteenpäin, Satu Korhonen kertoo.
Avain toivoon
Korhosten vierailut Romanian romanikylissä alkoivat vuonna 2010. Heidän aiemmasta asuinpaikastaan Itävallasta oli helppoa käydä muissa keskisen Euroopan maissa. Nykyään pariskunta käy Suomesta Romaniassa noin kolme kertaa vuodessa.
– Kun jäin eläkkeelle, totesin, että olen vuosikymmenet päässyt palvelemaan lähinnä hyvinvoivia, rikkaita ihmisiä ja että on korkea aika palvella kaikista köyhimpiä, pitkän uran pastorina ja seurakunnanjohtajana Suomessa sekä lähetystyöntekijänä ulkomailla tehnyt Klaus Korhonen kertoo.
Hän keskittyy Romanian-työssä avustustyön lisäksi erityisesti seurakuntien varustamiseen ja raamatunopetukseen.
Korhoset kertovat, että avustusmatkojen pysäyttävimpiä hetkiä ovat oikeastaan kotiinpaluut, varsinkin joulunaikaan. Suomalaisen joulun yltäkylläisyys – ja siitä huolimatta joskus kuuluva ihmisten valitus – saa nieleskelemään kyyneleitä, Satu Korhonen sanoo.
– Suomessa suihkussa käydessäni kiitän puhtaasta vedestä, Klaus Korhonen toteaa.
– Romanilapsilla ei ole edes WC-tiloja, erityisesti terveyskasvatukseen Romanian-työssä keskittyvä Satu Korhonen lisää.
Korhoset eivät kuitenkaan halua liikaa korostaa Romanian romanien kurjia oloja. Romanialla on maana paljon mahdollisuuksia edistää kaikkien kansalaistensa oloja ja hyvinvointia. Maassa on suotuisa ilmasto, luonnonrikkauksia ja hyvä koululaitos.
– Avain tulevaisuuden toivoon on Jumalan rakkauden voima ja vahva johtaminen, joiden kautta romanit saavat ymmärryksen, että heille kuuluu nykyistä parempi elämä. Pelastuksen vastaanottaminen on aina radikaali ratkaisu ja elämänmuutos, Korhoset toteavat.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...