Tammie on työssä radiossa ja iloitsee siitä, että on nyt löytänyt ystäviä. Zac kouluttautuu nuorisopastoriksi. Hän on mielestään oppinut tuntemaan paremmin ei vain Jumalaa, vaan myös itseään. Hassan on löytänyt uudestaan kertaalleen jo melkein kadottamansa uskon siemenen.
Siinä muutaman oppilaan kokemuksia Fidan tuella viime syksynä toimintansa käynnistäneestä raamattukoulusta Irakin Kurdistanin Erbilissä.
Raamattukoulutus on osa Fidan tavoitetta moninkertaistaa johtajien määrä niissä seurakunnissa, joiden kanssa se tekee yhteistyötä. Holy Bible Institute kuuluu Ankawan Assemblies of God -helluntaiseurakunnalle. Oppilaitoksen perustamisessa keskeinen osa oli Fidan raamattukoulujen ja lähetystyöntekijöiden kouluttajalla Ulf Strohbehnillä.
Strohbehn piti oppilaitoksessa ensimmäisen kurssin kristologiasta, koska maassa ei kukaan ollut vielä aikaisemmin opettanut kyseisestä aiheesta vapaakristillisissä seurakunnissa.
Kristologia vastaa kysymykseen, kuka on Jeesus Kristus. Tällä kurssilla Jeesus esiteltiin erityisesti kuninkaana, pappina ja profeettana, sen jälkeen, kun oli ensin osoitettu, että hän on todellinen Jumala ja todellinen ihminen.
Kristologiaan liittyen Irakin tulevien seurakuntien perustajien ja johtajien koulutuksessa on Strohbehnin mukaan kolme erityisen tärkeää aihepiiriä.
– Ensiksikin on huomioitava, että kaikki tapahtuu islamilaisessa kontekstissa. Opiskelijoiden pitää siis oppia, mitä muslimit ajattelevat Jeesuksesta ja missä Raamattu ja Koraani toisaalta pitävät yhtä ja toisaalta eroavat toisistaan.
– Muslimitaustaisille ihmisille Jeesuksen merkitys tulee erityisen tärkeäksi tietyillä elämänalueilla, kuten pelastusvarmuuden kokemisessa.
Toiseksi, raamatunopetuksessa on tärkeää käyttää hyväksi paikallista kulttuuria. Strohbehn liitti omaan opetukseensa esimerkiksi monia kurdilaisia sananlaskuja.
– Leipä on heille pyhä asia, minkä vuoksi on hyvin otollista puhua Jeesuksesta elämän leipänä. Keski-idän ihmisille on luonteenomaista suorastaan uhrautuva vieraanvaraisuus, mikä taas auttaa ymmärtämään Jumalan suhtautumista ihmiseen.
Assemblies of God -seurakunta ja sen raamattukoulu sijaitsevat Erbilin kaupungin perinteisesti kristillisessä kaupunginosassa.
Irakissa toimii vanhoja kristillisiä yhteisöjä, jotka ovat siinä määrin perinteisiinsä sidottuja, että niitä voidaan lähes verrata etnisiin ryhmiin.
Keskeisimmät näistä yhteisöistä ovat kaldealaiskatolinen kirkko, joka tunnustaa paavin piispakseen, ja idän assyrialainen kirkko, joka on Pohjois-Irakin suurin kristillinen yhteisö.
Opetuksessa on huomioitava oppilaiden kulttuuritausta myös tältä osin.
– Mitä kristologiaan tulee, näiden kahden kirkkokunnan välillä on eroja. Eroja on myös siinä, miten me ja heidän kirkollinen traditionsa ymmärtävät Jeesuksen merkityksen, Strohbehn sanoo.
– Meille esimerkiksi Jeesus on välitön välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä, ja me kieltäydymme tunnustamasta muita välimiehiä tai Jumalan edustajia, kuten Mariaa tai Rooman paavia.
– Opiskelijoiden tulevaa työkenttää silmällä pitäen voi sanoa seuraavasti: Islamiin verrattaessa on tärkeää tietää Jeesuksen jumaluudesta. Perinteisten kirkkojen piirissä kannattaa taas korostaa hänen ihmisyyttään, koska esimerkiksi joidenkin Koptikirkon haarojen Jeesus-kuva on hyvin yli-inhimillinen.
Strohbehn toteaa, että on erittäin tärkeää välittää raamatullinen jumalakuva Irakin vapaakristillisten seurakuntien ensimmäisen polven johtajille.
– Silloin voimme ehkäistä ennalta harhaoppien muodostumista ja painottaa uskomme keskipistettä, Jeesusta Kristusta. Jeesus on paljon enemmän kuin pelkkä opiskelun aihe. Sen saatoin myös havaita opiskelijoitteni elämässä. Opetuksen kautta he oppivat tuntemaan Jeesusta paremmin, ja monien ”sydän oli ylitsevuotavainen”.
Jotkut opiskelijoista olivat myös Isisin vuoksi pakolaisia omassa maassaan. Strohbehn kertoo, että monet heistä olivat olleet ennen pakoaan nimikristittyjä tai muslimeja.
– Kaikki sanoivat kuitenkin tulleensa todella uskoon vasta seurakunnan toiminnan kautta.
Raamattukoulun opiskelijoiden nimet on muutettu.
Niina Tuovinen