Denis Mukwege tuli Reinikaisten työyhteyteen ensin harjoittelijana ja myöhemmin aloittelevana kirurgina. Kuva: Hannu Happonen
Lähetysjuhla kokoaa kristityt yhteen unohdetun Kongon puolesta.
Kongon demokraattinen tasavalta on kärsinyt hirvittävästä konfliktista jo kahden vuosikymmenen ajan. Konfliktia kutsutaan unohdetuksi kriisiksi, koska se on vuosien varrella saanut äärettömän vähän kansainvälistä huomiota. Maailmankuulu kongolainen kirurgi Denis Mukwege hoitaa Kongossa seksuaalisen väkivallan uhreja. Hän sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon syksyllä 2018. Mukwege on helluntaikristitty ja Fidan kumppanikirkon pastori.
Fida kutsui Denis Mukwegen Suomeen tuodakseen Kongon unohdetun kriisin päättäjien ja yleisön tietoisuuteen. Mukwege tapaa Suomessa kehityspoliittisia päättäjiä, median edustajia, yhteistyökumppaneitaan sekä pitkäaikaiset työtoverinsa Mirja ja Veikko Reinikaisen.
Rauhannobelisti on pääpuhujana Rakas Kongoni -lähetysjuhlassa Helsingin Saalemissa sunnuntaina 27. lokakuuta. Juhlassa julkaistaan Kongossa vuosikymmeniä lähetystyössä palvelleiden Reinikaisten elämästä kertova kirja.
Yhteys Suomen helluntailähetykseen
Kongossa toimii ruotsalaislähettien aloittama yli miljoonan jäsenen CEPAC-helluntaikirkko, jonka kanssa myös Fida työskentelee. Kirkkokunnalla on lukuisia klinikoita, kouluja ja turvakoteja ympäri maata.
Fidan ja CEPAC:in kumppanuus on jatkunut yli 10 vuotta.
– Arvostan suuresti pitkään jatkunutta yhteistyötämme Suomen ja Fidan kanssa. Taistelu oikeudenmukaisemman maailman puolesta tarvitsee teidän kaltaisianne toimijoita, sanoo Mukwege, joka on myös CEPAC:in pastori.
– Suomalaisella asiantuntijuudella ja kehitysavulla on ollut hyvin merkittävä rooli rauhannobelistin elämäntarinassa. Mukwegen vierailu on siksi meille erityisen merkityksellinen, kertoo puolestaan vierailua isännöivä Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Kolmevuotias Bahati ja Mirja Reinikainen kuvattuna vuonna 1999, jolloin Mukwege alkoi perustaa maailmankuulua Panzin sairaalaa. Kuva: Reinikaisten arkistoNobelistin oppivanhemmat
Denis Mukwegen tie Nobel-palkituksi lääkäriksi on kulkenut pitkän matkaa yhdessä suomalaisten lähettien kanssa. Kirurgi Veikko Reinikainen ja erikoissairaanhoitaja Mirja Reinikainen lähtivät silloiseen Zaireen ensimmäistä kertaa yli 40 vuotta sitten Ruotsin helluntailiikkeen kehitysjärjestön työyhteyteen. Reinikaiset toimivat Mukwegen oppivanhempina hänen työnsä alkuvaiheissa, kun Mukwege tuli Reinikaisten työyhteyteen ensin harjoittelijana ja myöhemmin aloittelevana kirurgina. Yhteiseen matkaan mahtui myös vaarallisia tilanteita: taistelujen puhjettua Veikko Reinikainen ja Denis Mukwege pakenivat Lemeran vuoristosairaalasta luotisateessa kapeaa vuoristotietä pitkin.
Vuodesta 1999 lähtien Reinikaiset työskentelivät Mukwegen rinnalla, kun tämä alkoi perustaa maailmankuulua Panzin sairaalaa. Veikko teki sairaalan ensimmäisen leikkauksen alkeellisissa oloissa.
– Alku oli vähäinen. Instrumenteista oli pulaa, ei ollut vettä eikä sähköä, oli vain kaksi hullua miestä, Veikko ja minä. Meillä oli valtava halu saada aikaan jotain hyvää, ja Jumala itse siunasi työmme, on Denis Mukwege kuvaillut noita vaiheita.
Lisää muistoja Kongon lähetysvuosilta on luvassa lähetysjuhlassa. Lavalla nähdään myös Kongon kärsimyksiä läheltä seurannut Elisabeth Rehn, joka kertoo yhteisestä taipaleestaan Mukwegen ja Reinikaisten kanssa.
Rakas Kongoni -lähetysjuhla ja kirjanjulkistustilaisuus Helsingin Saalemissa sunnuntaina 27.10. klo 17.
