Konferenssi sidoksissa opistotoiminnan kannattavuuteen

Helluntaiseura­kuntien Juhan­nuskonferenssi järjestettiin jäl­leen toissa vii­kolla Keuruulla.

Suurtapahtuma kokosi olete­tusti vähemmän kävijöitä kuin viime vuonna. Tapahtumassa kuultiin tänä vuonna kenties en­simmäistä kertaa vakavahenkistä jutustelua siitä, onko Juhannus­konferenssin tulevaisuus uhattu­na.

Säät olivat tapahtumalle epä­suosiolliset jo neljättä vuotta pe­räkkäin. Muina päivinä aurin­ko ajoittain porotti korventavasti kuluvan kauniin kesän hengessä, mutta tärkeä juhannusaatto oli kohtalokkaan kolea ja sateinen.

Perjantai-iltapäivällä päiväpai­koitusalueella oli viitisen sataa ajoneuvoa vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, jolloin sil­loinkin vietettiin Juhannuskon­ferenssia totuttua hiljaisemmis­sa merkeissä.

Juhannuskonferenssin kävijä­määrän oletettu lasku näkyi myös Aikamedian myymälässä, jossa vieraili selvästi vähemmän asiak­kaita kuin viime vuonna. Trendi on ollut laskeva jo useana vuon­na peräkkäin.

Opiston rahasampo?

Huolet Juhannuskonferenssin tu­levaisuudesta saivat alkusysäyk­sen keväällä IK-opiston taustayh­distyksen Iso Kirja ry:n hallituk­sen varapuheenjohtajan Matti Kankaanniemen kirjoitettua aiheesta Paimen Plus -lehdessä (2/2018).

”Mikäli Iso Kirja ei saa talout­taan nousuun ja joutuu turvau­tumaan radikaaleihin toimen­piteisiin, konferenssialueesta luopuminen on väistämätöntä. Velkojen hoitokyvyttömyyshän johtaa vaihtoarvoisen omaisuu­den realisointiin ja käyttöön vel­kojen vähentämiseksi.

On siis selvää, että myös Ju­hannuskonferenssi on kriisissä”, Kankaanniemi kirjoitti.

– Tuntuu, että artikkelista on luettu vain tämä kohta, Kankaa­niemi sanoo tapahtuman jälki­tunnelmissa ja kertoo saaneensa paljon huolestuneita yhteydenot­toja niiltä, joille konferenssi mer­kitsee paljon.

Kankaanniemi painottaa, että Juhannuskonferenssi itsessään on kannattava tapahtuma. Sen merkitystä on kuitenkin yhdis­tyksen taholta kenties vähätelty julkisuudessa, koska ei ole halut­tu luoda mielikuvaa Isolle Kirjalle käyttöpääomaa suoltavasta raha­sammosta.

Kankaanniemen mukaan ylei­söllä on puutteellista tietoa Ison Kirjan kokonaisuudesta. Kaiken ytimessä on opistotoiminnan kannattavuus.

– Jos opisto menee nurin, kon­kurssissa alue menee velkojille. Silloin konferenssia ei enää ole, Kankaanniemi tähdentää.

– Taloudellinen uhka on aivan todellinen.

Iso Kirja ry:llä on velkaa tällä hetkellä noin 2 miljoonaa euroa.

Sidottu Keuruulle

Juhannuskonferenssin siirtämi­nen Keuruulta johonkin muuhun paikkaan pulpahtaa joskus esiin kahvipöytäkeskusteluissa, tosin jutustelut jäävät useimmiten mel­ko lyhyiksi.

– Alue on hankittu aikanaan aika laajalla yhteisellä päätöksel­lä, suurjuhlia varten, Iso Kirja ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Tikka sanoo.

– Suurkokoontumisen edelly­tys on, että tietyt rakenteet ovat valmiina.

Kiertävän suurtapahtuman malliin Tikka ei usko. Keski-Suo­men lestadiolaisetkin järjestävät oman tapahtumansa nykyisin Isossa Kirjassa pitkälti juuri toimi­vien tapahtumapuitteiden vuok­si. Heinäkuisesta tapahtumasta on tehty yli kymmenen vuoden sopimus.

Timo Tikka painottaa, että Ison Kirjan alueesta luopuminen olisi ”äärimmäinen tapaus”, joskin sen välttäminen vaatii havahtumis­ta ja opiston talouden saattamis­ta kuntoon.

Yhdistyksen kassatilanne on ollut viime aikoina kriittinen. Va­jeita on paikkailtu lomautuksilla.

Lisää kannattavuutta

Minkälaisia mahdollisuuksia Ju­hannuskonferenssin taloutta oli­si kehittää entisestään?

– Olisi tärkeää, ettei tapahtu­massa tule sellaista tunnetta, että tämä on jokin varainkeruupaikka, vaan että juhannuksena Keuruul­la on mahdollisuus tavata ystäviä ja olla mukana hyvissä hengelli­sissä tilaisuuksissa, Timo Tikka sanoo.

– Tältä pohjalta toimintaa ha­luttaisiin tukea taloudellisesti myös jatkossakin. Tämä on haas­te meille järjestäjille.

Kävijä maksaa jo tapahtumassa perusasioista kuten pysäköinnistä ja ruokailusta. Alueelle jäävä euro­määrä kävijää kohden on silti mel­ko vaatimaton, Matti Kankaan­niemen arvion mukaan korkein­taan joitain kymmeniä euroja.

– Asiaa on työstetty paljon. Mi­tään erityistä helppoa ja selkeää keinoa parantaa kannattavuutta ei ole löydetty.

– Yksi mahdollisuus on tarjon­nan kehittäminen, että se osui­si osallistujan tarpeisiin vielä pa­remmin.

– Sitä olen sanonut, että jos meillä on esimerkiksi kolmen­kymmenen metrin pitsajonot, se on merkki siitä, että on liian vä­hän pitsapisteitä.

Ison Kirjan tilanteessa on näh­tävissä myös valonpilkahduksia.

– Kysymys ei ole isoista tarpeis­ta. Jo parinkymmenen opiskelijan lisäys vuodessa tekisi paljon.

Helsingin toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Uusina ideoi­na on heitetty myös muun muas­sa maahanmuuttajien koulutusta.

– Melkein kaikki hengellises­ti merkittävä tapahtuu Suomes­sa nyt maahanmuuttajien parissa. Tämän pitäisi alkaa näkyä myös koulutustarpeina.

Kentällä on Kankaanniemen mukaan ollut uudenlaista posi­tiivisuutta – sellaista ovat sisältä­neet myös hänen saamansa yh­teydenotot. Opistoa ja tapahtu­mia halutaan pitää esillä. Myös yhteistyö seurakuntien kanssa on kehittymässä muun muassa leiri­toiminnan puitteissa.

– Uskallan ainakin sanoa, et­tei Juhannuskonferenssi missään tapauksessa ole nyt välittömässä vaarassa.

Anssi Tiittanen