”Kuolema on sekä haudankaivaja että kätilö”

Kirkkopäivillä pohdittiin uskon ulottuvuuksia

Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Jouko Jokinen (vas.), professori Hanna Wass ja arkkipiispa Tapio Luoma pohtivat Kirkkopäivillä kirkon roolia ja julkisuuskuvaa ohjelmapäällikkö Kimmo Saareksen (toinen vasemmalta) johdolla. Kuva: Leevi Launonen
Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien päätoimittaja Jouko Jokinen (vas.), professori Hanna Wass ja arkkipiispa Tapio Luoma pohtivat Kirkkopäivillä kirkon roolia ja julkisuuskuvaa ohjelmapäällikkö Kimmo Saareksen (toinen vasemmalta) johdolla. Kuva: Leevi Launonen

Luonto voi olla armoton ja julma. Lisäksi ihminen käyttää usein vahvemman oikeutta ja toimii väkivaltaisesti lähimmäisiään kohtaan. Luonnon selviytymistaistelusta huolimatta ihmiset näyttävät kykenevän myös moraaliseen ylevyyteen, sovintoon ja rauhaan.

 

Mistä tämä kertoo? Onko uskottavaa puhua Jumalan tuomasta rauhasta? Entä mitä rauha olemukseltaan on? Muun muassa nämä haastavat filosofiset kysymykset nostettiin esille Jyväskylän Kirkkopäivillä 17.–19. toukokuuta. Veritas Forumin keskustelutilaisuuden teemana oli ”Kertooko ihmisen kyky rauhaan Jumalasta vai ei?” Kysymystä pohtivat teologian tohtori  Lauri Kemppainen ja filosofi Onni Hirvonen.

 

 

Ihmisenä väkivallan ja kuoleman maailmassa

Rap-artistinakin tunnettu pastori Lauri Kemppainen pohjusti keskustelua omien kokemustensa kautta.

 

– Seurakunnan päiväkerhossa minulle luvattiin pienenä, että Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen eikä ihminen. On kuitenkin aivan selvää, että tässä väkivaltaisessa maailmassa molemmat pelkäävät, hän aloitti.

 

– Onkin tavallista, että uskonsa menettäneet tai uskonkriisissä riutuvat ihmiset viittaavat juuri maailman väkivaltaisuuteen. He toteavat, ettei näin julman maailman takana voi olla Jumalaa.

 

Kemppainen viittasi myös valistusfilosofi David Humen väitteeseen, jonka mukaan saalistaan raatelevien petoeläinten olemassaolo ei anna tukea ajatukselle luomakuntaansa rakastavasta Luojasta. Evoluution historian valossa näyttää Kemppaisen mukaan selvältä, ettei uutta voi kehittyä ilman väkivaltaa: elämän kiertokulku vaatii syntymän ja kuoleman, kasvamisen ja mätänemisen jatkuvaa vuorovaikutusta. Tässä mielessä kuolema on sekä haudankaivaja että kätilö.

 

Forumin keskustelussa Hirvonen ja Kemppainen pureutuivat syvälle väkivallan ja rauhan perusolemukseen. Ihmisen kykyä sovussa elämiseen valotettiin filosofian ja teologian näkökulmista sekä käytännön esimerkein.

 

– Kristillinen eskatologia ei oikein motivoi ihmisiä kamppailemaan rauhan puolesta, koskarauha joka tapauksessa tulee, filosofi Onni Hirvonen huomautti.

 

 

Jännitteinen suhde rauhaan

Lauri Kemppaisen mukaan kristillisen uskon suhde väkivaltaan on monella tavalla jännitteinen. Raamatun suuri kertomus kulkee paratiisin harmoniasta Kristuksen ristinkuoleman kautta näkyyn uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Lopulta rap-pastori päätyikin etsimään toivon horisonttia Raamatun sanomasta.

 

– Sen, että niin usein kavahdamme maailman väkivaltaisuutta, ei tarvitse johtaa meitä Jumalan kieltämiseen. Asia voisi olla pikemminkin päinvastoin, Kemppainen totesi. Joka toinen vuosi pidettävät

 

Kirkkopäivät on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtakunnallinen ja kaikille avoin  kaupunkifestivaali, jonka ohjelmatarjonta luo avaran ikkunan 2000-luvun kirkkoon. Tänäkin vuonna kolmipäiväiseen ohjelmaan oli saatu mahtumaan noin 80 erilaista tilaisuutta. 

 

Monet yleisötilaisuuksien teemoista ja esiintyjävieraista olivat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia. Puheohjelmissa käsiteltiin esimerkiksi ympäristövastuuta, digitaalisuutta, kirkon julkisuuskuvaa ja kehitystä kohti moniuskontoista yhteiskuntaa.

 

 

Leevi Launonen




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja