Kiinan herätys jatkuu yhä vahvempana

Yliopistokampukset ovat tämänhetkisen herätyksen ydintä Kiinassa. Siellä ilosanoma Jeesuksesta kulkee suusta suuhun. Kuvassa juuri valmistuneita opiskelijoita Pekingin yliopiston länsiportilla heinäkuussa 2016. Kuva: Shutterstock
Yliopistokampukset ovat tämänhetkisen herätyksen ydintä Kiinassa. Siellä ilosanoma Jeesuksesta kulkee suusta suuhun. Kuvassa juuri valmistuneita opiskelijoita Pekingin yliopiston länsiportilla heinäkuussa 2016. Kuva: Shutterstock
Kiinan herätyksestä on puhuttu vuosikymmeniä. Vaikka silmiinpistävän laaja hengellinen murros alkoi punaisen tähtilipun alla jo 1980-luvulla, herätys jatkuu edelleen – jopa entistä voimakkaampana.

Avainmedia Lähetysjärjestön eläkkeellä oleva Kiinan työn koordinaattori Rauno Jalavisto käy maassa säännöllisesti. Viime matkallaan hän keskusteli siellä lukuisten kristittyjen johtajien kanssa, jotka antoivat herätyksestä yhtenevän tilannekuvan.

– Joka puolelta tuli selkeä viesti, että herätys menee tätä nykyä eteenpäin vähintään samalla voimalla tai voimakkaammin kuin koskaan 30 vuoden aikana, Jalavisto tiivistää.

– Toisaalta sitä on vaikea sisäistää, kun jo 1990-luvun alusta on seurannut sitä sisältä päin ja se on jo silloin ollut käsittämättömän voimakasta.

Kotiseurakunnat aurankärkenä

Kiinassa Pyhän Hengen puhurit eivät ole noudatelleet maantieteellisiä rajoja. Kuitenkin jos alkuaikoina uskoon tuli pääosin maaseudun väestöä, nyt ihmiset löytävät Kristuksen etenkin kaupungeissa. Vahvimmin Jumalan aalto huuhtelee hyväosaista ”liituraitakansaa” ja yliopistonuorisoa.

– Nuorten kohdalla se kulminoituu kampuksiin, joissa sanoma etenee uskovien nuorten kautta toisille nuorille. Lisäksi uskoon tulee paljon bisnesmaailman edustajia sekä korkeissa viroissa olevia henkilöitä, kuten yliopisto-opettajia ja lääkäreitä, Jalavisto tietää.

Herätyksen sydämensyke lähtee hänen mukaansa 80–90-prosenttisesti rekisteröitymättömistä kotiseurakunnista, joihin kuuluu yleensä paristakymmenestä sataan jäsentä ja jotka kokoontuvat esimerkiksi liikehuoneistoissa. Herätyksen airueita kotiseurakunnista tekevät juuri niiden ketterä rakenne, pieni koko sekä se, että ne ovat jättäytyneet hallituksen valvomien Kolme itse -kirkkojen ulkopuolelle ja evankelioivat rohkeasti.

– Kiinalaiset ovat erilaisia kuin me länsimaalaiset: he ovat syttyneitä ja jakavat uskoaan. Heissä todella palaa elämän tuli. Näin herätys leviää suusta suuhun.

Vaino vahvistaa herätystä

Viime aikoina uutisissa on puhuttu Kiinan kristittyjen vaikeuksista, kuten siitä, miten lokakuussa 2016 säädetty laki ajaa kaikkea uskonnollista toimintaa kommunistipuolueen valvontaan.

Rauno Jalavisto sanoo parin viime vuoden aikana hallituksen alkaneen selvästi rajoittaa uskonnollista toimintaa. Hän arvioi, etteivät toimet liity niinkään kristinuskon sisältöön vaan hallituksen pelkoon siitä, että kasvava kristittyjen joukko nousee sen poliittiseksi haastajaksi.

– Itse en ole tavannut yhtään uskovaa, joka olisi poliittisesti virittäytynyt hallitusta vastaan. Päinvastoin kaikki rukoilevat sen puolesta. Ymmärrän kuitenkin hallituksen pelon ja sen, että lainmuutosten kautta kehitystä yritetään jarruttaa.

Maaliskuun puolessavälissä rajoituksia tulee lisää. Silloin uskovaa voidaan tarvittaessa rangaista myös osallistumisesta hengelliseen kokoustoimintaan maan rajojen ulkopuolella.

Jalaviston mielestä ahtaat olot tietävät vain yhtä asiaa.

– Mitä enemmän vainoja, sitä paremmin menee. Olen nähnyt käytännössä Kiinan työssä, että kun hallitus yrittää jarruttaa seurakuntaa, se menee vain voimallisemmin eteenpäin. Hänen mukaansa kiinalaiskristityt eivät valita vainoista vaan sopeuttavat toimintansa kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen.

Mikä ruokkii herätystä?

Paljonko sitten Kiinassa on kristittyjä? Jalavisto ei ole enää aikoihin suostunut vastaamaan tähän mahdottomaan kysymykseen. Tilanne myös muuttuu koko ajan, muun muassa herätyksen seurauksena.

Joidenkin ennusteiden mukaan Kiinassa oli vuonna 2010 yli 58 miljoonaa kristittyä. Vuonna 2030 heidän määränsä ennustetaan yltävän 247 miljoonaan, jolloin Kiinassa olisi enemmän kristittyjä kuin Yhdysvalloissa.

Arvailujen sijaan kiinnostavampaa voi olla se, miten Kiinan massiivinen ja pitkäkestoinen herätys ylipäätään on mahdollinen. Jalavisto näkee tähän ainakin yhden syyn.

– Lännessä yliluonnollinen ulottuvuus kielletään ja tiede on jumala. Kiinassa ihmiset kyselevät ja etsivät, mitä on mikroskoopin ulkopuolella. Heillä on kova jano. Kun he kuulevat elävästä Jumalasta ja Kristuksesta esimerkiksi liiketoveriltaan, he tulevat uskoon ja muodostuu kotiseurakuntia.

30 vuoden aikana Rauno Jalavisto on kuullut ja nähnyt Kiinassa monia uskoontulotarinoita. Niitä yhdistää usein se, että kun materialismi ei ole tuonut vastausta kiinalaiselle, hän etsii, kunnes löytää vastauksen. Hänelle Jeesus myös kelpaa vastaukseksi – toisin kuin etsivälle skandinaaville, joka turvautuu mieluummin buddhan patsaaseen.


Ruut Ahonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja