Keuruulla onnistunut jumalanpalvelusuudistus

Johtava pastori Tuomas Harri esittelemässä seurakunnalle uudistuksen sisältöä. Kokeilu jatkuu kevään ja jatkosta päätetään sen jälkeen. Kuva: Mikko Halonen
Johtava pastori Tuomas Harri esittelemässä seurakunnalle uudistuksen sisältöä. Kokeilu jatkuu kevään ja jatkosta päätetään sen jälkeen. Kuva: Mikko Halonen
Kun Tuomas Harri aloitti Keuruun helluntaiseurakunnan uutena pastorina syksyllä 2014, seurakunnan johto oli juuri saanut tulokset yhteisön ”terveydentilaa” arvioivasta Seurakunnan luontainen kehitys -tutkimuksesta. Tulos oli vanhimmistolle yllätys: heikoin ja eniten kehittämistä vaativa osa-alue oli seurakuntalaisten mielestä jumalanpalvelus.

Työntekijät ja vanhimmat olivat olettaneet, että jumalanpalvelukset koettiin yleisesti antoisina ja kehittämistoimia tarvittaisiin enemmän seurakunnan muilla sektoreilla. Mutta SLK-tutkimus antoi tilanteesta toisenlaisen kuvan.

– Vanhimmat eivät yrittäneet selittää ihmisten kokemusta pois vaan päättivät kiinnittää erityistä huomiota jumalanpalveluksen kehittämiseen, johtava pastori Tuomas Harri kertoo.

Selvitystyötä uudistuksen pohjaksi

Seuraavaksi työryhmä tarttui SLK-tutkimuksen ohjeita seuraten seurakunnan ”heikoimpaan lenkkiin”. Johtavan pastorin, yhden vanhimman ja kahden seurakuntalaisen muodostama ryhmä työskenteli määrätietoisesti noin puoli vuotta.

– Keskustelimme paljon seurakuntalaisten kanssa, pyysimme heiltä tarkentavaa palautetta ja pyrimme ymmärtämään paremmin sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat ihmisten kokemukseen jumalanpalveluksesta. Sen pohjalta työryhmä kokosi ohjepaketin, joka annettiin jumalanpalveluksia suunnittelevien vastuuhenkilöiden käyttöön, Tuomas Harri kertaa vuosien 2014–2015 työskentelyä.

Ohjeistuksessa kaikki jumalanpalveluskokemukseen vaikuttavat tekijät, myös pienet käytännön asiat, pyrittiin ottamaan huomioon. Seurakunnan johtotiimissä pohdittiin, miten jumalanpalvelus voisi tukea enemmän ihmisten tarpeita ja keskinäistä kohtaamista. Vastuu jumalanpalveluksen kehittämistyöstä annettiin parille henkilölle, jotka valittiin myös johtotiimiin.

Aikataulu ja rakenne uusiksi

– Syksyllä 2016 päätimme ryhtyä järjestämään kello 11 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen joka sunnuntai ”jatkot”, kirkkokahvit, jonne seurakuntalaiset saivat jäädä juttelemaan ja tapaamaan toisiaan. Huomasimme, että tällä oli heille tärkeä merkitys, Harri kertoo.

Loppusyksyllä 2016 seurakunnalle tuotiin hyvin valmisteltu esitys jumalanpalveluksen ajan ja rakenteen uudistamisesta. Tämä varsin iso muutos hyväksyttiin seurakunnan kokouksessa, ja sitä alettiin toteuttaa vuoden 2017 alusta.

Uudessa mallissa jumalanpalveluksen ajankohta siirtyi myöhäiseen iltapäivään. Seurakunnan ovet avataan nykyisin sunnuntaisin kello 14.30, jolloin tarjolla on kahvia. Tasan kello 15 alkaa raamatunopetus. Siinä käsitellään systemaattisesti seurakunnan opetussuunnitelmaan kuuluvia aihepiirejä. Tilaisuus pidetään alasalissa, mikä antaa mahdollisuuden myös kuulijoiden kysymyksiin ja aiheen yhteiseen työstämiseen. Kolme varttia kestävän opetuksen aikana sekä sen jälkeen tarjolla on pikkupurtavaa kahvin kanssa. Vuorovaikutus luo tilaisuuteen kotoisan ilmapiirin.

Pienen siirtymätauon jälkeen kello 16 alkaa kirkkosalissa jumalanpalvelus, joka suunnitellaan myös muita kuin seurakunnan jäseniä ajatellen. Seurakunnassa on huomattu, että alasalin yhteisöllinen kokemus siirtyy ihmisten mukana myös jumalanpalvelukseen.

Juontajalla on tärkeä rooli. Hänen vastuullaan on jumalanpalveluksen sisällön ja aikataulun koordinointi yhteisen ohjeistuksen pohjalta.

– Ennen juontaja järjesteli yksinään jumalanpalvelusten ohjelman. Nyt ne suunnitellaan ja toteutetaan tiimityönä juontajan johdolla, Harri kertoo.

Seurakuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön

Jumalanpalveluksen toteuttamisideat syntyvät nykyisin Keuruulla seurakuntalaisten keskuudessa. Tilaisuuksista vastaa useita tiimejä, toistakymmentä juontajaa ja musiikkiryhmää sekä parikymmentä puhujaa. Saarnan aihe on etukäteen juontajan tiedossa. Musiikkivastaava kokoaa hänen esittämiensä toiveiden mukaan teemaan sopivaa musiikkia.

Saarna kestää korkeintaan 20–25 minuuttia ja koko jumalanpalvelus reilun tunnin.

Jumalanpalvelusten vastuutiimit tekevät sisältösuunnitelmat puoleksi vuodeksi kerrallaan. Nyt ne ovat selvillä kesän loppuun saakka.

Tiedottamisessa hyödynnetään verkkoa: tilaisuuksien tiedot ovat ennakkoon Google Docsissa kaikkien vastuunkantajien nähtävillä.

– Kun yhdelle tiimille lankeaa suunnitteluvastuu vain pari kertaa kaudessa, jumalanpalvelusten luovaan ideointiin ja suunnitteluun jää reilusti aikaa, pastori huomauttaa.

”Jatkuva yhteisen oppimisen prosessi”

Tuomas Harrin mukaan jumalanpalvelus on monin tavoin seurakuntaelämän ytimessä. Myös ympäröivän kulttuurin murros ja sukupolvien kipupisteet heijastuvat siihen.

Pastori listaa joukon näkökohtia, jotka ovat tärkeitä jumalanpalveluksen kehittämisessä. Niitä ovat erilaisten ihmisten ja odotusten moninaisuus, eri ikäryhmien huomioon ottaminen, osallistavuus, keskinäinen palvelu, musiikin monipuolisuus ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

– Yhteisönä seurakunta heijastaa luonnollista erilaisuutta, diversiteettiä. Siksi myös jumalanpalvelusten sisällöissä, musiikissa ja toteutustavoissa pyrimme tietoisesti eroon yhdenmukaistavasta linjasta, Harri sanoo.

Uudistus on vaikuttanut Keuruulla piristävästi seurakunnan elämään. Tilaisuuksiin on tullut uutta Raamatun opetuksesta kiinnostunutta väkeä, varsinkin 30–40-vuotiaita. Seurakunnan johdon saama myönteinen palaute on ylittänyt rohkeimmatkin odotukset, vaikka sieltä täältä kuuluu myös yksittäisiä soraääniä.

– Seurakuntalaisilta kerätään edelleen säännöllisesti palautetta. Näin jumalanpalveluksen kehittämistyöstä on muodostunut meille jatkuva yhteisen oppimisen prosessi, pastori summaa.


Leevi Launonen


34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja