Käytännönläheinen opas armolahjoilla palvelemisesta

Matti Niemelä: Pyhä Henki ja me – vuorovaikutusta arjessa. Aikamedia, 2020. Nid. 305 s.

Lähetyspastori Matti Niemelä on tehnyt esikoisteoksellaan merkittävän palveluksen suomalaisille kristityille, jotka ovat kiinnostuneita Pyhän Hengen raikkaasta ja raittiista toiminnasta nykyajassa.

Kirjan rakenne on selkeä. Johdantoluvuissa Niemelä toteaa, kuinka henkilahjat ovat ennen muuta läheisen vuorovaikutussuhteen seurausta Herran kanssa. Uskova ei siis ”omista” jotakin lahjaa, vaan hänessä asuva Pyhä Henki, joka omistaa ihmisen, antaa lahjojen ilmetä tilanteen ja tarpeen mukaan. Seuraavaksi käsitellään 1. Kor. 12:ssa ilmenevät yhdeksän henkilahjaa. Niemelä mukailee klassisen helluntailaisuuden armolahjajäsentelyä. Hän ei liitä mukaan motivaatiolahjoja eikä seurakuntavirkoja; ainoastaan profeetan virkaa käsitellään profetian lahjan yhteydessä. Rajaus pitää kirjan hyvin kasassa. Lopussa opetus kurotaan yhteen soveltamalla lahjojen toimintaa seurakuntaelämään, evankeliointiin ja Hengen hedelmän kasvuun luonteessa.

Teoksen perussävy on sielunhoidollinen, paimenellinen ja rohkaiseva. Niemelä lähestyy kuulijaa hienovaraisesti kuvailemalla omia taisteluitaan ja kipuilujaan, jolloin rima ei nouse korkealle. Tulee vaikutelma, että heikoinkin kristitty saa kokea Hengen lahjojen toimintaa, armosta.

Kirjan vahvuuksia ovat analyyttisyys, Raamattuun pitäytyminen, Kristus-keskeisyys, käytännönläheisyys ja omakohtaisuus. Niemelä peilaa jokaista lahjaa Raamattuun ja avaa kreikankieliset ilmaisut. Omakohtaiset arkielämän kokemukset päättyvät sovellukseen lukijan omaan elämään.

Teoksen helmiä ovatkin runsaat esimerkit kirjoittajan omasta elämästä ja palvelutyöstä. Vaikka lähes jokaisen armolahjan kohdalla Niemelällä on omakohtainen esimerkki, lukijalle ei tule vaikutelmaa pullistelusta. Pikemminkin päinvastoin: kaikesta välittyy vaatimattomuus, nöyryys ja luonnollisuus. Esimerkit tuovat opetuksen arkeen ja herättävät lukijassa toivoa: ”Jos Matti, niin ehkä minäkin…”

Raamattuviittaukset on dokumentoitu huolellisesti ja merkitty alaviittein. Tämä tekee lukemisesta sujuvaa. Kirjoitustyyli on mukaansatempaava. Vaikka sisältö on tuhti, lukeminen ei puuduta. Niemelä kirjoittaa napakasti, arkisesti, selkeästi ja elävästi. Kaikesta huomaa erittäin huolellisen paneutumisen aihepiiriin.

Teos sopii jokaiselle uskovalle, vanhimmistojen jäsenille ja pastoreille. Vähemmän armolahjoja tuntevalle teos tarjoaa selkeän johdannon niihin, ja jo enemmän armolahjoilla palvellut saa lisävaloa. Koska teos on hyvin jäsennelty ja sisältää runsaasti raamattuviittauksia ja lahjojen määrittelyt, sitä voi käyttää ikään kuin käsikirjana raamattutunneilla, kursseilla ja pienryhmissä.

Merkittävänä lisänä, joka tosin olisi lisännyt sivumäärää, olisin toivonut jokaisen luvun loppuun soveltavat kysymykset ja tehtävät itseopiskelua tai pienryhmätoimintaa ajatellen. Näkisinkin tarpeellisena, että Niemelä voisi tehdä teokseen työkirjan, jota voisi hyödyntää esimerkiksi pienryhmissä.

Matti Niemelän opettajan armoitukselle on käyttöä. Onnittelen häntä antoisasta esikoisteoksesta ja toivon, ettei kirjailijan ura jää tähän. Mielenkiinnolla odotan jo Niemelän seuraavia teoksia.

Marko Selkomaa