Kastettuja oli yhteensä 401, joka on 27 kastettua vähemmän kuin vuonna 2020. Vuonna 2011 kastettuja oli 837, joten kastemäärä on enemmän kuin puolittunut kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. 

Luku on jälleen pienin koko maan suomenkielisten helluntaiseurakuntien mittaushistoriassa. Säännöllinen vuosittainen tilasto on tehty vuodesta 1994 ja satunnaisia yksittäisiä tilastoja vuodesta 1980. Tilaston kokoaa seurakuntien antamien tietojen pohjalta Emron Oy, joka toimittaa Seurakuntaopasta.

RV:n haastattelemat pastorit pitävät melko selvänä, että pandemialla ja seurakuntien sulkutilalla on ollut vaikutus kasteaktiivisuuteen. 

– Kasteasiaa on helpompi pitää esillä, kun jumalanpalveluksiin on mahdollista osallistua paikan päällä, Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja Petteri Arasalo kuvailee. 

Monissa seurakunnissa on huomattu jatkumo, jossa kastetilaisuudet lisäävät itse itseään: kun esimerkki nähdään omin silmin, myös oma tahto kasteeseen aktivoituu. 

– Kasteelle menemisen päätös on prosessi, johon vaikuttaa niin opetus kuin yhteyskin, Suomen Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palvelujen johtaja Janne Lahti kiteyttää. 

Nyt kun kastetilaisuuksia ei juuri ole ollut, mallioppiminen on jäänyt saamatta. 

Jäseniä suomenkielisissä helluntaiseurakunnissa oli vuoden päättyessä 43 942, joka oli 429 vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuosina helluntailaisten määrä on Suomessa vuosittain vähentynyt yhden suurehkon paikallisseurakunnan verran. Kun kasteiden määrä ja jäsenvähennys kuolemien tai muualle siirtymisten vuoksi lasketaan yhteen, voidaan todeta, että pieni kasvu vaatisi nykytilanteessa noin tuhannen henkilön kastamista vuosittain. 

Kärkipaikan kastajana sai viime vuonna Tampereen helluntaiseurakunta, jossa kastettiin 36 ihmistä. Toiseksi sijoittui Seinäjoki 29 kastetulla, ja kolmanneksi Lahti 22 kasteen saaneella uudella seurakunnan jäsenellä. Kärkikymmenikössä olivat myös Helsingin Saalem, Jyväskylä, Hämeenlinna, Turku, Vaasa, Kerava ja Salo tässä järjestyksessä. Noin kahdessa kolmesta helluntaiseurakunnasta ei kastettu yhtään uutta jäsentä viime vuonna. 

Merkittävä hitaampi muutos kasteissa on niiden siirtyminen nuorten osalta yhä vahvemmin Fifteen-leireille. Viime kesänä pelkästään IK-opiston leireillä Keuruulla kastettiin yli 80 nuorta, mikä yksistään muodostaa jo viidesosan koko maan kasteista. 

– Myös muilla Fifteen-leireillä kastettiin paljon, Janne Lahti kertoo. 

– Etenkin pienempiin seurakuntiin kuuluvien nuorten osalta tämä on ollut selvä kehityskulku. Kaste on nuorille yhteisöllinen kokemus, ja leirillä on hyvä mennä kasteelle yhdessä saman ikäisten kanssa. 

Tampereella, kuten muissakin ahkerimmin kastavissa seurakunnissa, kastettujen määrä on verrattain hyvästä lukemasta huolimatta noin puolittunut muutaman vuoden takaisesta. Arasalon mukaan seurakunnassa toivotaan, että kuluva vuosi olisi kasteiden suhteen jälleen vilkkaampi. 

– Uskonnollisena yhdyskuntana pidämme kiinni siitä, että jumalanpalveluksia voidaan pitää. Katsomme, että myös nuortenillat ovat jumalanpalveluksia ja lasten pyhäkoulut osa jumalanpalvelustamme, Arasalo sanoo. 

Lapsityötä tehdään koronarajoitusten puitteissa luovasti: esimerkiksi Tampereen Royal Rangers -kerholaiset kokoontuvat tammikuussa ulkona. 

Tärkeän merkityksen Petteri Arasalo näkee myös solutoiminnalla, joka on jatkunut koko pandemian ajan. 

– Meillä on opittu monenlaista. Soluissa on lähitapaamisten lisäksi etätapaamisia tai läsnä–etäyhdistelmiä. 

Tampereen helluntaiseurakunnalla on kaikkiaan yhteensä 133 solua eli pienryhmää. 

Janne Lahti pohtii, että yleisen aktiivisuuden lisäksi kasteiden määrään vaikuttaa myös seurakuntien saavuttavan työn valitettava hiipuminen. 

– Osan laskusta uskoisin johtuva edelleen myös evankeliointihalun heikkenemisestä. Uskon koetaan olevan yksityisasia ja evankeliointiin liittyy virheellistä ja väärää kuvaa tuputtamisesta, Lahti arvioi. 

Laskentatapaa muutettu säästösyistä 

Useissa helluntaiseurakunnissa on viime vuosina tarkistettu seurakunnan jäsenluetteloa, mikä useimmiten on tarkoittanut lukuisten pois nukkuneiden tai muualle siirtyneiden poistamista listoilta. Jäsenmäärä on pienentynyt tarkistuksen myötä. 

– Seurakunnat ovat joutuneet kiinnittämään huomiota jäsenrekistereihinsä, koska nyt korona-aikana on haluttu pitää yhteyttä seurakuntalaisiin. Silloin kun rekistereitä ei ole vuosiin huollettu, on löytynyt melko varmasti siivottavaa, Hyvä Sanoma -palvelujen johtaja Janne Lahti kuvailee. 

Emronin toimitusjohtaja Raimo Kivikangas on keskusteluissa seurakuntien kanssa törmännyt toiseenkin osaselitykseen korjauksille. 

– Jäsenmärän vähentämisen syy voi olla jäsenmäärään perustuvien maksujen saaminen alemmaksi, hän viittaa joihinkin helluntaiherätyksen valtakunnallisiin hankkeisiin. (AT)