Kapellimestari on diplomaatti ja innostaja

Suomen ainoa helluntaiseurakunnan piirissä toimiva musiikkioppilaitos, Helsingin kristillinen musiikkikoulu, järjesti keväällä kapellimestarikurssin.

– Kurssin tarve nousi esiin, kun mietimme oman soittokuntamme jatkoa ja nuorempien orkesterinjohtajien kouluttamista sekä mahdollisuutta seurakuntaorkesterin perustamisesta, koulun rehtori ja Helsingin Saalemin musiikkitoiminnan johtaja Piritta Poutala kertoo.

Tavoitteena kurssilla oli perehdyttää osallistujat orkesterin- ja kuoronjohtamisen perusteisiin ja samalla kehittää eteenpäin jo mukana olevia johtajia.

– Haluamme löytää uutta sukupolvea jatkamaan johtamistyötä.

Monipuoliset opettajat

Kurssin suoritti kaikkiaan kahdeksan eri-ikäistä ja -musiikkitaustaista osallistujaa.

– Osallistujat otettiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Kriteerinä mukaan pääsemiselle oli nuottienlukutaito, yhteys musiikkiin, halu kehittää itseään sekä mahdollisuus osallistua koko kurssille, Piritta Poutala kertoo.

Poutalan mukaan kysymyksessä oli ainutlaatuinen tilaisuus opiskella johtamista. Ammattimaiset opettajat, live-harjoitusorkesterit, kuten puhallinorkesteri, jousiorkesteri ja kuoro olivat koulutuksessa käytössä.

– Kontakti erilaisiin kokoonpanoihin oli laaja.

Opettajina kurssilla toimivat kapellimestarit Juha Törmä ja Jyri Nissilä sekä lehtori, viulisti Teemu Hämäläinen.

– Jokainen heistä painotti vähän eri asioita. Tämä antoi rohkaisua kurssilaisille, ettei meidänkään tarvitse olla samasta puusta veistettyjä, vaan voimme tuoda omaa persoonaamme johtamiseen mukaan.

Harrastajille mahdollisuuksia

Juha Törmän havainnon mukaan kapellimestareiksi päätyy usein jousisoittajia, etenkin viulisteja, ja pianisteja. Muidenkin soittimien osaajat ovat toki edustettuina.

Minkälainen sitten on hyvä kapellimestari?

– Johtajalla täytyy olla oma visio soitettavasta tai laulettavasta teoksesta. Ilman sitä hän ei kykene harjoittamaan kokoonpanoa, Juha Törmä kuvailee.

– Harjoitustyössä hän on diplomaatti, joka ohjaa joko ryhmää tai joskus myös yksittäistä soittajaa tai laulajaa kohti haluttua päämäärää. Hän kuulee virheet isostakin ryhmästä ja osaa korjata ne selkeästi. Lisäksi hän kykenee johtaessaan antamaan käsillään ohjeita niin selkeästi, että sanallista ohjeistusta ja selittämistä tarvitaan vähän.

Törmä toivoo, että klassisen musiikin johtamiseen valmentava koulutus vahvistaisi omalta osaltaan alan toimintaa seurakunnissa.

– Meillä on paljon musiikkiopistoissa opiskelevia nuoria, joilla ei ole lainkaan tilaisuuksia hyödyntää omia taitojaan seurakunnissa.

– Kuorojen ja erilaisten soitinkokoonpanojen tukeminen ja kannustaminen seurakunnan työssä edi stäisi monipuolista musiikkitoimintaa. Varsinkin ulospäin suuntautuvassa toiminnassa erilaisilla kokoonpanoilla olisi paljon käyttöä.


Anssi Tiittanen