Joulun sanomaa viidakkoheimoille

Harmaat sumu­pilvet väisty­vät, kun aurin­ko nousee vuor­ten yli. Kirskuva papukaijaparvi on herännyt tuu­hean puuston latvuksissa. Parvi lähtee etsimään jokapäiväistä ra­vintoa.

 

Sinivalkoinen pienkone nou­see läheiseltä kiitoradalta. Kohta se saa seurakseen toisen koneen. Raamatunkääntäjiä on matkalla kaukaisiin viidakkokyliin. Uusi päivä on alkamassa.

 

Astun sisälle raamatunkään­nösjärjestö Summer Institu­te of Linguisticsin (SIL) pääma­jaan Papua-Uuden-Guinean Uka­rumpassa. Oikealla olevan seinän peittävät kuvat kymmenistä raa­matunkääntäjistä ja nimilaatat, jotka kertovat heidän valmiiksi saamistaan käännöksistä paikal­lisille kielille.

 

Jokainen kuva kertoo sitou­tumisesta ja kärsivällisyydes­tä. Useissa tapauksissa on kyse kymmenien vuosien työstä ja elämästä kaukana totutusta elä­mänpiiristä. Kuvat viestittä­vät myös ilosta, jonka työnteki­jä jakaa niiden kanssa, jotka ovat saaneet Raamatun tai osan siitä omalla äidinkielellään.

 

Ovi on raollaan, ja astun sisälle SIL Papua-Uuden-Guinean joh­tajan toimistoon. Johtaja David Tute toivottaa vieraan tervetul­leeksi. Nopeasti käy ilmi, että hän on työstään erittäin innostunut.

 

– Uskomme, että Jumalan sa­nassa oleva sanoma muuttaa ih­misen elämän. Haluamme, että kaikilla olisi Jumalan sana hei­dän omalla kielellään ja sellaises­sa muodossa, joka puhuu heille parhaiten.

 

– Olemme sitoutuneet teke­mään työtä yhdessä Papua-Uu­den-Guinean opetusministeriön kanssa vahvistaaksemme maan seurakuntia halutuilla raamatun­käännöksillä. Haluamme edistää ja tukea Jumalan sanan käyttöä sekä vaalia kielen kehitystä. Li­säksi tuemme koulutusta ja kas­vatusta tuottamalla sopivaa ma­teriaalia paikallisille ihmisille.

Satojen kielten saaristo

SIL on yksi Papua-Uudessa- Guineassa toimivista raama­tunkäännöstyöhön keskittyvis­tä järjestöistä. Noin seitsemän miljoonan asukkaan saarivaltio lukeutuu globaalin raamatun­käännöstyön polttopisteisiin, mikä johtuu maassa käytettävien kielten lukumäärästä: se on pe­räti 830 eli yli 12 prosenttia koko maailman puhutuista kielistä.

 

Tähän mennessä eri toimijat ovat saaneet Uuden testamen­tin valmiiksi 205:lle saarivaltios­sa käytetylle kielelle, ja tällä het­kellä käännöstyö on meneillään 167 kielellä.

Lisäksi 270 muuta kieliryhmää on ilmoittanut toiveestaan pääs­tä mukaan käännösohjelmaan.

 

– Viimeksi mainituilla ei ole vielä yhtään osaa Raamatusta käännettynä. Inhimillisesti kat­sottuna työtä on mahdoton saa­da valmiiksi. Otamme kuitenkin haasteen vastaan ja teemme par­haamme, David Tute kertoo.

 

– Viime vuonna vietimme Ukarumpan lähetyskeskuksessa työn alkamisen 60-vuotisjuhlaa. Papua-Uusi-Guinea on muuttu­nut vuosien aikana, mutta raa­matunkääntäjillä on edelleen suunnattoman suuri työmaa.

Uuden tekniikan mahdollisuudet

Vaikka raamatunkäännöstyön yti­messä on kirjoitettu teksti, audio­visuaalisen viestinnän merkitys Jumalan sanan levittämisessä on kasvanut eri puolilla maailmaa.

 

Papua-Uuden-Guinean asuk­kaista vain noin kaksi kolmasosaa on luku- ja kirjoitustaitoisia. Silti yhä useammalla on pääsy nyky­aikaisen teknologian äärelle, mikä luo mahdollisuuksia jakaa kään­nettyjä raamatuntekstejä niillekin, joilla lukutaitoa ei ole.

 

– Tuotamme äänitteitä, joita voi kuunnella esimerkiksi Audi­bible-kuuntelulaitteella, jota voi vaivattomasti ladata aurinkoken­nolla. Lisäksi äänitettyä Jumalan sanaa voidaan ladata matkapuhe­limiin, joihin niin ikään saadaan virtaa aurinkokennolla. Matkapu­helimet ovat levinneet myös maa­seudun kyliin, David Tute kertoo.

 

Internet on avannut ihmisil­le uuden maailman myös Papua- Uudessa-Guineassa.

 

– Tietysti vaarojakin on olemas­sa, koska internetin tultua muu­tos on ollut nopeaa. Kaikki eivät osaa erottaa hyvää sisältöä pahas­ta. Seurakunnat ovat opetustehtä­vässä tärkeässä asemassa. SIL:ssä haluamme tukea kaikkien kirkko­kuntien raamatunopetusta.

 

Opetusta tarvitaan myös synk­retismin torjumisessa. Saarivaltion väestöstä 85 prosenttia on nimel­lisesti kristittyjä. Suurella osalla ei ole kuitenkaan ymmärrystä elää kristittynä arjen keskellä. Noituut­ta on edelleen runsaasti, ja taikaus­koa esiintyy myös seurakunnissa.

 

– Kristillisyys ei ole aina kovin syvällä ihmisten ajattelussa, eivät­kä seurakunnat ole kovin voimak­kaita. Ihmiset ymmärtävät kuiten­kin Sanan tärkeyden.

”Eurooppalaiset tuovat tasapainoa”

Ukarumpa sijaitsee Aiyura-laak­sossa Papua-Uuden-Guinean pää­saaren koillisosassa. Keskuksen alueella asuu raamatunkääntäjiä, työtä tukevia muiden alojen asi­antuntijoita sekä joitakin muissa tehtävissä toimivia lähetystyönte­kijöitä.

 

Yhteisön noin 400 asukkaan joukkoon lukeutuu 13 suomalais­ta. Kaikkiaan asukkaat edusta­vat 14:ää eri kansallisuutta. Lisäk­si keskuksessa käy töissä noin 250 paikallista.

 

Parhaillaan Ukarumpassa val­mistaudutaan jouluun. Käännös­työ laitetaan hetkeksi sivuun, ja joulunpyhät vietetään perheissä hiljentyen, leväten ja yhteisiin ju­malanpalveluksiin osallistuen.

 

David Tuten mukaan toimimi­nen monikulttuurisessa ilmapiiris­sä ei ole aina helppoa.

 

– Täällä on kulttuurien rikkaus, mutta Jumalan valtakunnan kult­tuuri liittää ihmisiä yhteen.

 

– Eurooppalaiset tuovat tasa­painoa yhteisöön. Olemme erityi­sen iloisia suomalaisten työpanok­sesta. Heidän määränsä on laske­nut, mutta viime aikoina on tullut myös uusia.

 

 

 

Mikä

Ukarumpa

» Kansainvälisen Summer In­stitute of Linguistics (SIL) -järjestön pääpaikka ja raamatunkäännöstyötä tekevien yhteisö Papua-Uudessa- Guineassa. SIL on muun mu­assa suomalaisen Wycliffe Raamatunkääntäjät ry:n yh­teistyökumppani.

» Keskuksessa asuu raama­tunkääntäjiä, kielentutkijoita, luku- ja kirjoitustaitotyössä toimivia, opettajia sekä mo­nien muiden alojen asian­tuntijoita ja ammattilaisia. Keskuksen alueella toimii myös lähettiperheiden lapsil­le suunnattu kansainvälinen koulu.

» Perustettiin vuonna 1956. Kahden neliökilometrin laa­juinen, kunai-heinää kas­vanut kukkula oli aiemmin gadsup- ja tairora-heimojen perinteinen sotatanner.

 

 

 Eero Ketola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Virkamiehestä raamatunkääntäjäksi

Raamatunkäännösjärjestö SIL:n työtä Papua-Uudessa- Guineassa johtava David Tute sai ensikosketuksen lähetystyöhön opiskellessaan yliopistossa Lou­nais-Englannin Plymouthissa.

 

– Asuin miellyttävässä per­heessä, joka myöhemmin lähti lä­hetystyöhön. Heidän vaikutuk­sestaan sain asiaan positiivisen tuntuman.

 

Myöhemmin Tute oli mukana kotiseurakuntansa jäsenistä koos­tuneesta tiimissä, joka teki mat­kan Papua-Uuteen-Guineaan. Mat­ka muutti miehen sisimmän.

 

– Jätin työni asuinalueeni paikallishallinnossa ja muutimme tänne. Kun kerroimme tyttärellemme päätöksestä lähteä lähe­tystyöhön ja ettei hänen tarvitsisi olla siitä huolissaan, hän vas­tasi nopeasti: ”Tämä ei ole minulle yllätys. Tiesin, että lähdette jo­nakin päivänä lähetystyöhön.”