Jeesus-paidat ja burkhat samaistetaan Euroopassa

- Kysymys on aggressiivisesta ja taistelevasta maallisuudesta, jossa halutaan kaikkien olevan neutraaleja, Nancy Lefévre luonnehti Euroopassa vaikuttavaa uskontokriittisyyttä. Tulkkina toimi Ville Hoikkala. Kuva: Jyrki Kela
- Kysymys on aggressiivisesta ja taistelevasta maallisuudesta, jossa halutaan kaikkien olevan neutraaleja, Nancy Lefévre luonnehti Euroopassa vaikuttavaa uskontokriittisyyttä. Tulkkina toimi Ville Hoikkala. Kuva: Jyrki Kela
Ranskan Evankelisen Allianssin juristi Nancy Lefèvre vieraili Mitä saa sanoa? – Usko ja sananvapaus -seminaarissa, joka pidettiin Helsingin Lähetysseurakunnassa 22. lokakuuta.

Lefèvre totesi Ranskassa kahden viime vuoden aikana tehtyjen useiden terrori-iskujen tuoneen syvän muutoksen ranskalaiseen yhteiskuntaan. Samalla uskonto on saanut osakseen paljon arvostelua.

Yksi väittelyn aiheista on ollut se, onko usko ja uskon ilmaiseminen vaaraksi yhteiskunnalle. Lefèvre nosti esimerkiksi burkinista eli musliminaisten koko vartalon peittävästä uimapuvusta käydyn keskustelun.

– Paikallisviranomainen määritteli burkiniuimapuvun pitämisen laittomaksi. Korkein oikeus totesi päätöksen lainvastaiseksi ja kumosi kiellon. Ei ole todisteita siitä, että burkinin käyttö rikkoisi yleistä järjestystä.

– Tämä kysymys liittyy myös kristittyihin. Jos pidän t-paitaa, jossa lukee Jeesus, onko se uhka yleiselle järjestykselle, Lefèvre havainnollisti.

Lefèvren mukaan todellisia vihollisia on vaikea löytää.

– He eivät liity uskoon vaan väkivaltaan ja terroriin. Todellisia vihollisia ovat ne, jotka haluavat vetää yhteiskunnan hajalle sekä saada sisällissodan kristittyjen, muslimien, ateistien ja juutalaisten keskuuteen.

Syytä kääntyä lain puoleen

Lefèvrellä on laaja kokemus ranskalaisten seurakuntien neuvomisesta ja ihmisten ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Ranskan Evankelisen Allianssin julkaisemassa Libre de le dire (Vapaus sanoa) -kirjasarjassa kerrotaan uskonnon- ja sananvapaudesta yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Lefèvren mukaan Ranskassa on ideologisesti painottunutta näkemystä yhteiskunnan maallisuudesta.

– Se ei ole ystävällistä maallisuutta, joka tuo ihmiset yhteen eri uskonnollisista taustoista. Kysymys on aggressiivisesta ja taistelevasta maallisuudesta, jossa halutaan kaikkien olevan neutraaleja.

– Yhteiskunnan maallistuessa ajatellaan, että uskonto ja usko kuuluvat mahdollisimman tiukasti ainoastaan kaikkein yksityisimpään elämänalueeseen. Julkisella paikalla ja julkisessa elämässä niille ei ole mitään tilaa.

Uskonnonvapaus vaarassa

Lefèvren mukaan ranskalaiset kristityt ovat hämmentyneitä nykytilanteesta. Hän muistutti, että myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen yhdeksännessä artiklassa korostetaan oikeutta uskoa ja tunnustaa uskoaan myös julkisesti.

– Meidän on taisteltava sitä ajatusta vastaan, että uskon olisi oltava vain yksityinen asia. Oleellista eivät ole yleinen mielipide tai debatit ja polemiikit, vaan uskovaisten on syytä kääntyä lain puoleen.

Seminaarin järjesti Suomen Evankelisen Allianssin verkostoihin kuuluva Kristittyjen ihmisoikeusryhmä (KRIO).


Juhana Unkuri


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja