Pallo löytää
tiensä verkon perukoille, ja pelaaja kohottaa kätensä ja katseensa kohti
taivasta.
Julkisista uskonilmaisuista vieraantuneet länsi- ja
pohjoiseurooppalaiset ovat saaneet viime viikkoina jälleen aimo annoksen
hengellistä siedätyshoitoa, kun jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja on
pelattu Venäjällä.
Eikä siedätyshoito rajoitu vain maallistuneisiin
länsimaihin, vaan se ulottuu myös esimerkiksi kristilliseen uskonnonharjoitukseen
vihamielisesti suhtautuvien muslimimaiden asukkaisiin.
Miljoonat televisionkatsojat Kiuruvedeltä Kuala Lumpuriin
ovat saaneet todistaa muun muassa tilannetta, jossa Belgian tähtipelaaja Romelu
Lukaku rukoilee ottelun jälkeen vieretysten vastustajajoukkueen Panaman Fidel
Escobarin kanssa.
Ilmassa oli ekumeenista henkeä, sillä Lukaku on tunnustava
katolinen ja Escobar evankelinen kristitty.
MM-kisoissa erilaisista uskonilmaisuista on tullut niin
yleisiä, että kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on pyrkinyt suitsimaan niitä
ottelutapahtumien yhteydessä. Kielto koskee kuitenkin vain tekstimuotoisia
iskulauseita esimerkiksi pelaajien aluspaidoissa.
”Jeesus on meidän toivomme”
Jalkapalloviheriön ulkopuolella omasta kristillisestä
uskostaan ovat tämänkertaisista tähdistä todistaneet muun muassa Costa Rican Keylor
Navas, Uruguayn Edinson Cavani, Kolumbian Radamel Falcao sekä
Brasilian Thiago Silva, Willian ja Neymar.
Esimerkiksi Kolumbian hyökkääjä Radamel Falcao muistutti
keväällä 17 miljoonaa Twitter-seuraajaansa: ”Jeesus on meidän toivomme. Hän
teki kaiken sinun vuoksesi. Jos tunnustat suullasi, että Jeesus on Herra ja
uskot –– sinä pelastut.”
Edinson Cavani puolestaan on kertonut haastatteluissa
lukevansa Raamattua päivittäin, kuuluvansa perheineen evankeliseen
seurakuntaan ja haluavansa pelaamisella tuottaa kunniaa ensisijaisesti
Kristukselle.
Uskonilmaisut eivät rajoitu vain kristittyihin. Hengellisyyteen
liittyviä teemoja on pitänyt esillä myös islaminuskoinen egyptiläispelaaja Mohamed
Salah. Monissa Euroopan huippujoukkueissa pelanneella taiturilla on
tapana maalinteon jälkeen kumartaa Mekkaan päin osoittaen kunniaa islamin
Jumalalle.
Sanat ja teot ristiriidassa
Brasiliassa monien pelaajien mutkaton suhtautuminen
uskonasioihin on johtanut siihen, että jotkin maan herätyskristilliset kirkot
ovat hyödyntäneet jalkapallotähtiä omassa mainonnassaan.
Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä innostuneita.
Joillakin evankeliseksi uskovaksi tunnustautuvilla huippupelaajilla
hengellistä todistusta himmentävät siviilielämän sotkut, rikossyytteet ja
kypsymätön käytös. Tämä vie pohjaa pelaajien jumalapuheelta ja aiheuttaa suurta
vahinkoa seurakuntien asialle, harmittelee brasilialaispastori Luis Paolo
Rocha de Mattos Christianity Today -lehdessä.
– Kuuluisuus ja menestys ovat aina vaarallinen yhdistelmä
kristityille. Näkisin mieluummin harvempien pelaajien esittelevän itsensä
evankelisena kristittynä ja useampien todella sitoutuvan raamatullisiin
periaatteisiin, Mattos toteaa.
Samalla kun oman kristillisen vakaumuksen esillä pitäminen
esimerkiksi Brasiliassa on hyvin luontevaa, MM-kisojen osallistujamaiden
joukossa on useita valtioita, joissa kristityksi tunnustautuminen altistaa
henkilön vakavalle vainolle.
Kristittyjen tilanne on tukala osallistujamaista esimerkiksi
Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Egyptissä, joissa kristittyihin kohdistuvat
kielteiset asenteet ulottuvat myös urheiluun. Esimerkiksi Egyptissä kristityt
jalkapallon harrastajat kohtaavat toistuvasti uskontoon pohjautuvaa syrjintää
niin valmentajien kuin urheiluseurojen taholta, uskonnonvapausloukkauksista
raportoiva Open Doors kertoo.
Kisakatsomoita kirkkoihin
Yksi uskonnonvapausasioissa takapakkia ottaneista
valtioista on kisaisäntä Venäjä. Maassa vuonna 2016 voimaan tullut ääriliikkeiden
vastainen lakipaketti on vaikeuttanut seurakuntien toimintaa ja
evankeliointia. Siksi Venäjällä ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa
samanlaista katuevankeliointikampanjaa kuin esimerkiksi edellisissä
MM-kisoissa Brasiliassa.
Paikalliset herätyskristilliset seurakunnat ovat kuitenkin
löytäneet uuden keinon hyödyntää jalkapallohuumaa: seurakuntasaleihin
rakennetut kisakatsomot. Ottelujen seuraamisen ja seurustelun lomassa
seurakuntalaiset jakavat kristillistä kirjallisuutta, esittelevät seurakunnan
toimintaa ja tutustuvat ihmisiin.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...