Pallo löytää tiensä verkon perukoille, ja pelaaja kohottaa kätensä ja katseensa kohti taivasta.
Julkisista uskonilmaisuista vieraantuneet länsi- ja pohjoiseurooppalaiset ovat saaneet viime viikkoina jälleen aimo annoksen hengellistä siedätyshoitoa, kun jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja on pelattu Venäjällä.
Eikä siedätyshoito rajoitu vain maallistuneisiin länsimaihin, vaan se ulottuu myös esimerkiksi kristilliseen uskonnonharjoitukseen vihamielisesti suhtautuvien muslimimaiden asukkaisiin.
Miljoonat televisionkatsojat Kiuruvedeltä Kuala Lumpuriin ovat saaneet todistaa muun muassa tilannetta, jossa Belgian tähtipelaaja Romelu Lukaku rukoilee ottelun jälkeen vieretysten vastustajajoukkueen Panaman Fidel Escobarin kanssa.
Ilmassa oli ekumeenista henkeä, sillä Lukaku on tunnustava katolinen ja Escobar evankelinen kristitty.
MM-kisoissa erilaisista uskonilmaisuista on tullut niin yleisiä, että kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on pyrkinyt suitsimaan niitä ottelutapahtumien yhteydessä. Kielto koskee kuitenkin vain tekstimuotoisia iskulauseita esimerkiksi pelaajien aluspaidoissa.
Jalkapalloviheriön ulkopuolella omasta kristillisestä uskostaan ovat tämänkertaisista tähdistä todistaneet muun muassa Costa Rican Keylor Navas, Uruguayn Edinson Cavani, Kolumbian Radamel Falcao sekä Brasilian Thiago Silva, Willian ja Neymar.
Esimerkiksi Kolumbian hyökkääjä Radamel Falcao muistutti keväällä 17 miljoonaa Twitter-seuraajaansa: ”Jeesus on meidän toivomme. Hän teki kaiken sinun vuoksesi. Jos tunnustat suullasi, että Jeesus on Herra ja uskot –– sinä pelastut.”
Edinson Cavani puolestaan on kertonut haastatteluissa lukevansa Raamattua päivittäin, kuuluvansa perheineen evankeliseen seurakuntaan ja haluavansa pelaamisella tuottaa kunniaa ensisijaisesti Kristukselle.
Uskonilmaisut eivät rajoitu vain kristittyihin. Hengellisyyteen liittyviä teemoja on pitänyt esillä myös islaminuskoinen egyptiläispelaaja Mohamed Salah. Monissa Euroopan huippujoukkueissa pelanneella taiturilla on tapana maalinteon jälkeen kumartaa Mekkaan päin osoittaen kunniaa islamin Jumalalle.
Brasiliassa monien pelaajien mutkaton suhtautuminen uskonasioihin on johtanut siihen, että jotkin maan herätyskristilliset kirkot ovat hyödyntäneet jalkapallotähtiä omassa mainonnassaan.
Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä innostuneita.
Joillakin evankeliseksi uskovaksi tunnustautuvilla huippupelaajilla hengellistä todistusta himmentävät siviilielämän sotkut, rikossyytteet ja kypsymätön käytös. Tämä vie pohjaa pelaajien jumalapuheelta ja aiheuttaa suurta vahinkoa seurakuntien asialle, harmittelee brasilialaispastori Luis Paolo Rocha de Mattos Christianity Today -lehdessä.
– Kuuluisuus ja menestys ovat aina vaarallinen yhdistelmä kristityille. Näkisin mieluummin harvempien pelaajien esittelevän itsensä evankelisena kristittynä ja useampien todella sitoutuvan raamatullisiin periaatteisiin, Mattos toteaa.
Samalla kun oman kristillisen vakaumuksen esillä pitäminen esimerkiksi Brasiliassa on hyvin luontevaa, MM-kisojen osallistujamaiden joukossa on useita valtioita, joissa kristityksi tunnustautuminen altistaa henkilön vakavalle vainolle.
Kristittyjen tilanne on tukala osallistujamaista esimerkiksi Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Egyptissä, joissa kristittyihin kohdistuvat kielteiset asenteet ulottuvat myös urheiluun. Esimerkiksi Egyptissä kristityt jalkapallon harrastajat kohtaavat toistuvasti uskontoon pohjautuvaa syrjintää niin valmentajien kuin urheiluseurojen taholta, uskonnonvapausloukkauksista raportoiva Open Doors kertoo.
Yksi uskonnonvapausasioissa takapakkia ottaneista valtioista on kisaisäntä Venäjä. Maassa vuonna 2016 voimaan tullut ääriliikkeiden vastainen lakipaketti on vaikeuttanut seurakuntien toimintaa ja evankeliointia. Siksi Venäjällä ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa samanlaista katuevankeliointikampanjaa kuin esimerkiksi edellisissä MM-kisoissa Brasiliassa.
Paikalliset herätyskristilliset seurakunnat ovat kuitenkin löytäneet uuden keinon hyödyntää jalkapallohuumaa: seurakuntasaleihin rakennetut kisakatsomot. Ottelujen seuraamisen ja seurustelun lomassa seurakuntalaiset jakavat kristillistä kirjallisuutta, esittelevät seurakunnan toimintaa ja tutustuvat ihmisiin.
Heikki Salmela