Jalkapallotähdet evankeliumin asialla

Venäjän MM-kisojen alkulohkovaiheessa nähtiin harvinainen tilanne, kun vastapuolia edustaneet Belgian Romelu Lukaku ja Panaman Fidel Escobar rukoilivat ottelun jälkeen kentällä vieretysten. Tilanteesta otettu ruutukaappaus levisi sosiaalisessa mediassa.
Venäjän MM-kisojen alkulohkovaiheessa nähtiin harvinainen tilanne, kun vastapuolia edustaneet Belgian Romelu Lukaku ja Panaman Fidel Escobar rukoilivat ottelun jälkeen kentällä vieretysten. Tilanteesta otettu ruutukaappaus levisi sosiaalisessa mediassa.

Pallo löytää tiensä verkon perukoille, ja pelaaja kohottaa kätensä ja katseen­sa kohti taivasta.

 

Julkisista uskonilmaisuista vieraantuneet länsi- ja pohjoiseu­rooppalaiset ovat saaneet viime viikkoina jälleen aimo annoksen hengellistä siedätyshoitoa, kun jalkapallon maailmanmestaruus­kilpailuja on pelattu Venäjällä.

 

Eikä siedätyshoito rajoitu vain maallistuneisiin länsimaihin, vaan se ulottuu myös esimerkiksi kristilliseen uskonnonharjoituk­seen vihamielisesti suhtautuvien muslimimaiden asukkaisiin.

 

Miljoonat televisionkatso­jat Kiuruvedeltä Kuala Lumpu­riin ovat saaneet todistaa muun muassa tilannetta, jossa Belgian tähtipelaaja Romelu Lukaku ru­koilee ottelun jälkeen vieretysten vastustajajoukkueen Panaman Fidel Escobarin kanssa.

 

Ilmassa oli ekumeenista hen­keä, sillä Lukaku on tunnustava katolinen ja Escobar evankelinen kristitty.

 

MM-kisoissa erilaisista uskon­ilmaisuista on tullut niin yleisiä, että kansainvälinen jalkapalloliit­to Fifa on pyrkinyt suitsimaan nii­tä ottelutapahtumien yhteydessä. Kielto koskee kuitenkin vain teks­timuotoisia iskulauseita esimer­kiksi pelaajien aluspaidoissa.

 

 

”Jeesus on meidän toivomme”

Jalkapalloviheriön ulkopuolel­la omasta kristillisestä uskostaan ovat tämänkertaisista tähdistä todistaneet muun muassa Costa Rican Keylor Navas, Uruguayn Edinson Cavani, Kolumbian Ra­damel Falcao sekä Brasilian Thi­ago Silva, Willian ja Neymar.

 

Esimerkiksi Kolumbian hyök­kääjä Radamel Falcao muistut­ti keväällä 17 miljoonaa Twitter-seuraajaansa: ”Jeesus on meidän toivomme. Hän teki kaiken sinun vuoksesi. Jos tunnustat suullasi, että Jeesus on Herra ja uskot –– sinä pelastut.”

 

Edinson Cavani puolestaan on kertonut haastatteluissa lukevan­sa Raamattua päivittäin, kuulu­vansa perheineen evankeliseen seurakuntaan ja haluavansa pe­laamisella tuottaa kunniaa ensi­sijaisesti Kristukselle.

 

Uskonilmaisut eivät rajoitu vain kristittyihin. Hengellisyy­teen liittyviä teemoja on pitä­nyt esillä myös islaminuskoinen egyptiläispelaaja Mohamed Sa­lah. Monissa Euroopan huippu­joukkueissa pelanneella taiturilla on tapana maalinteon jälkeen ku­martaa Mekkaan päin osoittaen kunniaa islamin Jumalalle.

 

 

Sanat ja teot ristiriidassa

Brasiliassa monien pelaajien mut­katon suhtautuminen uskonasi­oihin on johtanut siihen, että jot­kin maan herätyskristilliset kirkot ovat hyödyntäneet jalkapallotäh­tiä omassa mainonnassaan.

 

Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä innostuneita.

 

Joillakin evankeliseksi usko­vaksi tunnustautuvilla huippu­pelaajilla hengellistä todistusta himmentävät siviilielämän sot­kut, rikossyytteet ja kypsymätön käytös. Tämä vie pohjaa pelaajien jumalapuheelta ja aiheuttaa suur­ta vahinkoa seurakuntien asial­le, harmittelee brasilialaispasto­ri Luis Paolo Rocha de Mattos Christianity Today -lehdessä.

 

– Kuuluisuus ja menestys ovat aina vaarallinen yhdistelmä kris­tityille. Näkisin mieluummin har­vempien pelaajien esittelevän it­sensä evankelisena kristittynä ja useampien todella sitoutuvan raamatullisiin periaatteisiin, Mat­tos toteaa.

 

Samalla kun oman kristillisen vakaumuksen esillä pitäminen esimerkiksi Brasiliassa on hyvin luontevaa, MM-kisojen osallistu­jamaiden joukossa on useita valti­oita, joissa kristityksi tunnustau­tuminen altistaa henkilön vaka­valle vainolle.

 

Kristittyjen tilanne on tukala osallistujamaista esimerkiksi Ira­nissa, Saudi-Arabiassa ja Egyptis­sä, joissa kristittyihin kohdistuvat kielteiset asenteet ulottuvat myös urheiluun. Esimerkiksi Egyptis­sä kristityt jalkapallon harrastajat kohtaavat toistuvasti uskontoon pohjautuvaa syrjintää niin valmen­tajien kuin urheiluseurojen tahol­ta, uskonnonvapausloukkauksista raportoiva Open Doors kertoo.

 

 

Kisakatsomoita kirkkoihin

Yksi uskonnonvapausasioissa ta­kapakkia ottaneista valtioista on kisaisäntä Venäjä. Maassa vuon­na 2016 voimaan tullut ääriliik­keiden vastainen lakipaketti on vaikeuttanut seurakuntien toi­mintaa ja evankeliointia. Siksi Ve­näjällä ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa samanlaista katuevan­keliointikampanjaa kuin esimer­kiksi edellisissä MM-kisoissa Bra­siliassa.

 

Paikalliset herätyskristilliset seurakunnat ovat kuitenkin löy­täneet uuden keinon hyödyntää jalkapallohuumaa: seurakuntasa­leihin rakennetut kisakatsomot. Ottelujen seuraamisen ja seurus­telun lomassa seurakuntalaiset jakavat kristillistä kirjallisuutta, esittelevät seurakunnan toimin­taa ja tutustuvat ihmisiin.

 

 

Heikki Salmela




34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja