Hyvän tekeminen antaa eväitä elämään

Miten lisätä omaa onnellisuuttaan? Espoolaisessa yläkoulussa toimivan Rafiki-kerhon esimerkin mukaan onnellisuus lisääntyy muille hyvää tekemällä.

Tiistilän yläkoulussa ollaan ihmeen äärellä. Mikä saa yläkoululaiset kokoontumaan perjantai-iltapäivisin vapaaehtoisesti kotitalousluokkaan leipomaan satoja pellillisiä mokkapaloja ja käyttämään vapaa-aikaansa myyjäisten ja tempausten järjestämiseen? Vastauksena on pari vuotta toiminut Rafiki-kerho, jonka ideana on tehdä hyvää.

Monta sataa peltiä mokkapaloja

Tiistilän yläkoulun kotitalousopettaja Mervi Salminen perusti Rafiki-kerhon vuonna 2017. Kantavana ajatuksena on ollut, että kun tekee muille hyvää, myös oma onnellisuus lisääntyy eli ”hyvän tekeminen tekee hyvää”.

– Rafikin mottona on ”Little by little, a little becomes a lot” eli pikkuhiljaa vähästä tulee paljon. Rafiki on swahilin kieltä ja tarkoittaa ystävää. Ystävyys onkin lujittunut kerholaisten keskuudessa hyvän tekemisen myötä, Salminen kertoo.

Salmisen sisko Virpi Mesiäislehto on Fidan lähettinä Tansaniassa. Rafikilla onkin tansanialaisessa Arushan kaupungissa kummikerho sekä Losikiton kylässä kummikoulu, jonka kouluruokailua kerho avustaa.

Kerholaiset ovat järjestäneet erilaisia hyväntekeväisyystapahtumia ja -tempauksia sekä leluja koulutarvikekeräyksiä. Kerho on myynyt hyväntekeväisyystapahtumissa muun muassa kerholaisten valmistamia saippuoita, äitienpäivä- ja joulukortteja, yrttiruukkuja, nuppineulatyynyjä sekä erilaisia leivonnaisia.

 – Olemme leiponeet parin vuoden aikana jo monta sataa pellillistä mokkapaloja, Salminen hymyilee.

– Leivoimme isien ja poikien iltaankin pari viikkoa sitten noin 30 pellillistä pizzaa, kerhossa käyvä 9-luokkalainen Ayaan puolestaan muistelee.

Ayaan ja hänen ystävänsä Noria ovat olleet mukana Rafiki-kerhossa sen perustamisesta saakka.

– Kerhotoiminta on hauskaa. On kivaa auttaa, sillä hyvän tekemisestä tulee hyvä olo, Ayaan kertoo.

– Parasta kerhossa on auttaminen ja yhdessä oleminen, Noria puolestaan toteaa.

Kerholaiset ovat alkaneet omatoimisesti ideoimaan, millä tavalla he voivat auttaa muita. Salmisen tehtävänä onkin nykyisin olla lähinnä taustavaikuttajana. Myös koululaisten vanhemmat ovat tukeneet kerhoa hienosti.

– Ei löydy sanoja kertomaan, miten upeita oppilaita kerhossa on mukana. On liikuttavaa, miten innokkaasti he haluavat auttaa muita. On saanut huomata, miten hyvän tekeminen on lisännyt myös heidän omaa onnellisuuttaan ja myötätuntoaan muita ihmisiä kohtaan,  Salminen kertoo. Kerho on luonut Salmisen mukaan toiminnallaan myös yhteisöllisyyttä. ”Koko kylä kasvattaa” -ajatus on laajenemassa ”Koko kylä tekee hyvää” -ideologiaksi.

Tonni Eväät elämään -keräykseen

Rafiki-kerho keräsi Fidan tämänvuotiseen Eväät elämään -keräykseen 1 000 euroa, jonka kerholaiset luovuttivat 20.5. Fidan toiminnanjohtajalle Harri Hakolalle. Eväät elämään -keräyksellä autetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa eläviä vammaisia ja sodan vammauttamia lapsia pääsemään kouluun.

– Törmäsimme keväällä Ida Elinan Saman taivaan alla -musiikkivideoon, joka oli tehty Eväät elämään -keräystä varten. Video oli tyttöjen mielestä vaikuttava ja päätimme yhdessä, että keräämme varoja keväällä myös Eväät elämään -keräykseen, Salminen kertoo.

Halu auttaa konkreettisesti omanikäisiä lapsia ja nuoria sai Rafiki-kerholaiset kohdistamaan keräysvarat juuri Eväät elämään -kampanjaan. Kiitollisuus omasta mahdollisuudesta käydä koulua on Salmisen mukaan lisääntynyt keräykseen osallistumisen myötä kerholaisten keskuudessa.

– On surullista, että Kongossa niin monet eivät voi käydä koulua. On todella hyvä juttu, että ihmiset lahjoittavat keräykseen. Eväät elämään -musiikkivideo oli mielestäni tosi hieno, Ayaan kertoo.

Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola oli vaikuttunut Rafikikerhon panoksesta Eväät elämään -kampanjan hyväksi. 

– On todella merkityksellistä, että juuri nuoret ovat halunneet auttaa lahjoittamalla keräykseemme. Rafiki-kerho on loistava esimerkki myös muille kouluille, Hakola toteaa.

Tänä keväänä varoja on kerätty muun muassa järjestämällä koululla äitien ja tytärten hemmotteluilta, jossa leivottiin, syötiin ja tehtiin ”tyttöjen juttuja” yhdessä.

Isien ja poikien illassa syötiin mokkapaloja ja pizzaa, taiteiltiin paperilennokkeja ja lopuksi  lähdettiin yhdessä Superpark-sisäleikkipuistoon.

Elina Kangas / Fida