Helsingin fuusiohanke kytee nyt hiljaa

Helsinkiläisten helluntaiseurakuntien yhdistymisneuvotteluista ei puuttunut hyvää tahtoa. Yhdeksi organisaatioksi muodostuminen oli kuitenkin liian suuri haaste. Muun muassa seurakuntien toimintakulttuurit eroavat toisistaan. Kuvituskuva Saalem-seurakunnan Fuel-illasta.
Helsinkiläisten helluntaiseurakuntien yhdistymisneuvotteluista ei puuttunut hyvää tahtoa. Yhdeksi organisaatioksi muodostuminen oli kuitenkin liian suuri haaste. Muun muassa seurakuntien toimintakulttuurit eroavat toisistaan. Kuvituskuva Saalem-seurakunnan Fuel-illasta.
Päällimmäinen tunne on ollut syvä pettymys, Siion-seurakunnan pastori Mikko Hursti  muotoilee kysyttäessä tunnelmia Helsingin kolmen keskusta-alueen helluntaiseurakunnan yhdistymiskeskustelujen päätyttyä.

Puolisentoista vuotta sitten, 18. lokakuuta 2015 sunnuntain aamutilaisuudessa kaikissa kolmessa seurakunnassa luettiin tiedonanto, jonka mukaan seurakuntien johtoryhmät olivat aloittamassa rukouksen ja tunnustelut, ”joiden pohjalta voitaisiin siirtyä yhden seurakuntaorganisaation malliin”.

Keskusteluja käytiin hiljaa, eikä niistä juuri annettu tietoa ulospäin. Reilun vuoden kuluttua, viime syksynä, keskustelut päättyivät – eivät tuloksettomina, mutta alkuperäisen tavoitteen osoittautuessa liian haastavaksi.

– Oli tietysti pettymys, ettemme saaneet asiaa maaliin. Toisaalta tämä on ollut myös helpotus, koska keskustelut ovat sitoneet henkistä kapasiteettia, Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä sanoo.

– Operaatio oli lähtökohtaisesti kyllä aika massiivinen, vanhimmiston puheenjohtaja Jouko Komulainen Lähetysseurakunnasta vahvistaa.

Menneisyys helpottanut

Seurakunnat eivät olleet ensimmäistä kertaa keskustelemassa yhdistymisestä.

Ne eriytyivät vahvasti omaa työtään rakentaviksi seurakunniksi johtajuuteen liittyvien ristiriitojen seurauksena 1950–60-luvuilla. Erimielisyyksiin keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden kuoltua yhteyttä on haettu eri tavoin vuosikymmenten saatossa. Nyt historian painolasti ei Mikko Hurstin mukaan ollut konkreettisesti läsnä keskusteluissa.

– Yhdistymisen myötä tietty ympyrä olisi kuitenkin sulkeutunut. Se olisi ollut viimeinen niitti ja lopullinen anteeksiantamus vanhoista riidoista.

Kiinteistöt haastavat

Yksi haasteellisimmista esteistä yhdistymisen polulla on kiinteistökysymykset.

Lähetysseurakunta on panostanut viime vuosina Roba Cafen kiinteistöön ja velkaakin on melkoisesti. Iso Roobertinkadun kokonaisuuden soljauttaminen yhteiseen kuvioon olisi saattanut olla melkoinen haaste.

Seurakunnista Siion olisi ollut kaikkein motivoitunein jopa luopumaan omasta kirkostaan Töölössä. Katutason alapuolella oleva vanha elokuvateatteri ei ole ollut kovin käytännöllinen liikuntarajoitteisten ja perheiden kannalta.

Keskusteluissa käväisi myös ajatus uudesta yhteisestä kirkosta. Tarkoitukseen sopivan rakennuksen saaminen – uuden rakentamisesta puhumattakaan – Helsingin keskustan alueella olisi kuitenkin varsin työläs ja kallis ponnistus.

Seurakunnat erilaisia

Neuvotteluissa tunnistettiin yhdeksi pulmaksi Lähetysseurakunnan, Saalemin ja Siionin jonkin verran toisistaan poikkeavat kulttuurit.

– Seurakuntien toimintakulttuurit ja erityispiirteet tulivat esiin jopa kriittisellä, mutta kuitenkin rakentavalla, tasolla. Kävimme minusta avoimesti ja rehellisesti läpi tätäkin puolta, Jouko Komulainen kuvailee.

– Tuli kyllä esille, että olemme erilaisia seurakuntia, mikä on sinänsä hyvä asia, Mika Yrjölä sanoo. Neuvotteluissa tuli esiin suoraan ja rivien välistä, että seurakuntien oma erityisidentiteetti on monille hyvin rakas asia, eivätkä kaikki nähneet fuusiota siltä osin myönteisessä valossa.

– Minulla on ollut toive, että uusi sukupolvi voisi viedä tämän prosessin päätökseen, Jouko Komulainen sanoo.

Yhteys vahvistui

Vaikka neuvottelukierros ei johtanut yhdistymiseen, ajatusta ei haudattu.

– Keskusteluja käytiin sydämen tasolla, ja mietintämyssy on yhä päässä, Mikko Hursti kuvailee.

Yksi keskustelujen tärkeimpiä hedelmiä oli tahoillaan työtään tekevien pastorien yhteyden vahvistuminen. Tapaamisissa päästiin jakamaan ajatuksia Helsingistä yhteisenä  kotikaupunkina ja työkenttänä.


Uutista varten on haastateltu tekstissä nimettyjä pastoreita sekä muita neuvotteluihin osallistuneita ja niitä läheltä seuranneita henkilöitä.

Katso RV-TV:ssä lehden verkkosivuilla keskusteluohjelma fuusiosta.



Anssi Tiittanen


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja