Päällimmäinen tunne on ollut syvä pettymys, Siion-seurakunnan pastori Mikko Hursti muotoilee kysyttäessä tunnelmia Helsingin kolmen keskusta-alueen helluntaiseurakunnan yhdistymiskeskustelujen päätyttyä.
Puolisentoista vuotta sitten, 18. lokakuuta 2015 sunnuntain aamutilaisuudessa kaikissa kolmessa seurakunnassa luettiin tiedonanto, jonka mukaan seurakuntien johtoryhmät olivat aloittamassa rukouksen ja tunnustelut, ”joiden pohjalta voitaisiin siirtyä yhden seurakuntaorganisaation malliin”.
Keskusteluja käytiin hiljaa, eikä niistä juuri annettu tietoa ulospäin. Reilun vuoden kuluttua, viime syksynä, keskustelut päättyivät – eivät tuloksettomina, mutta alkuperäisen tavoitteen osoittautuessa liian haastavaksi.
– Oli tietysti pettymys, ettemme saaneet asiaa maaliin. Toisaalta tämä on ollut myös helpotus, koska keskustelut ovat sitoneet henkistä kapasiteettia, Saalem-seurakunnan johtaja Mika Yrjölä sanoo.
– Operaatio oli lähtökohtaisesti kyllä aika massiivinen, vanhimmiston puheenjohtaja Jouko Komulainen Lähetysseurakunnasta vahvistaa.
Menneisyys helpottanut
Seurakunnat eivät olleet ensimmäistä kertaa keskustelemassa yhdistymisestä.
Ne eriytyivät vahvasti omaa työtään rakentaviksi seurakunniksi johtajuuteen liittyvien ristiriitojen seurauksena 1950–60-luvuilla. Erimielisyyksiin keskeisesti vaikuttaneiden henkilöiden kuoltua yhteyttä on haettu eri tavoin vuosikymmenten saatossa. Nyt historian painolasti ei Mikko Hurstin mukaan ollut konkreettisesti läsnä keskusteluissa.
– Yhdistymisen myötä tietty ympyrä olisi kuitenkin sulkeutunut. Se olisi ollut viimeinen niitti ja lopullinen anteeksiantamus vanhoista riidoista.
Kiinteistöt haastavat
Yksi haasteellisimmista esteistä yhdistymisen polulla on kiinteistökysymykset.
Lähetysseurakunta on panostanut viime vuosina Roba Cafen kiinteistöön ja velkaakin on melkoisesti. Iso Roobertinkadun kokonaisuuden soljauttaminen yhteiseen kuvioon olisi saattanut olla melkoinen haaste.
Seurakunnista Siion olisi ollut kaikkein motivoitunein jopa luopumaan omasta kirkostaan Töölössä. Katutason alapuolella oleva vanha elokuvateatteri ei ole ollut kovin käytännöllinen liikuntarajoitteisten ja perheiden kannalta.
Keskusteluissa käväisi myös ajatus uudesta yhteisestä kirkosta. Tarkoitukseen sopivan rakennuksen saaminen – uuden rakentamisesta puhumattakaan – Helsingin keskustan alueella olisi kuitenkin varsin työläs ja kallis ponnistus.
Seurakunnat erilaisia
Neuvotteluissa tunnistettiin yhdeksi pulmaksi Lähetysseurakunnan, Saalemin ja Siionin jonkin verran toisistaan poikkeavat kulttuurit.
– Seurakuntien toimintakulttuurit ja erityispiirteet tulivat esiin jopa kriittisellä, mutta kuitenkin rakentavalla, tasolla. Kävimme minusta avoimesti ja rehellisesti läpi tätäkin puolta, Jouko Komulainen kuvailee.
– Tuli kyllä esille, että olemme erilaisia seurakuntia, mikä on sinänsä hyvä asia, Mika Yrjölä sanoo. Neuvotteluissa tuli esiin suoraan ja rivien välistä, että seurakuntien oma erityisidentiteetti on monille hyvin rakas asia, eivätkä kaikki nähneet fuusiota siltä osin myönteisessä valossa.
– Minulla on ollut toive, että uusi sukupolvi voisi viedä tämän prosessin päätökseen, Jouko Komulainen sanoo.
Yhteys vahvistui
Vaikka neuvottelukierros ei johtanut yhdistymiseen, ajatusta ei haudattu.
– Keskusteluja käytiin sydämen tasolla, ja mietintämyssy on yhä päässä, Mikko Hursti kuvailee.
Yksi keskustelujen tärkeimpiä hedelmiä oli tahoillaan työtään tekevien pastorien yhteyden vahvistuminen. Tapaamisissa päästiin jakamaan ajatuksia Helsingistä yhteisenä kotikaupunkina ja työkenttänä.
Uutista varten on haastateltu tekstissä nimettyjä pastoreita sekä muita neuvotteluihin osallistuneita ja niitä läheltä seuranneita henkilöitä.
Katso RV-TV:ssä lehden verkkosivuilla keskusteluohjelma fuusiosta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...