Helluntailaisten tuki Essayahille vahva ensimmäisellä kierroksella, toisella Stubbille - Halla-ahon suosio vähäisempi kuin äänestäjissä keskimäärin

Gallupvastauksissa korostui äänestämisen tärkeys, ja presidentti-instituutiota pidetään merkittävänä. Kuvassa ehdokkaiden mainokset vaali-iltana Tuusulan Kellokoskella. (Anssi Tiittanen)
Gallupvastauksissa korostui äänestämisen tärkeys, ja presidentti-instituutiota pidetään merkittävänä. Kuvassa ehdokkaiden mainokset vaali-iltana Tuusulan Kellokoskella. (Anssi Tiittanen)

16.2.2024 | Anssi Tiittanen 

Tasavallan presidentin vaalissa helluntailaiset asettuivat ensin vahvasti Sari Miriam Essayahin taakse ja siirtyivät toisella kierroksella Suomen 13. presidentiksi valitun Caj-Göran Alexander Stubbin äänestäjiksi. 

Äänestysratkaisuista voidaan piirtää kohtuullisen tarkka kuva Ristin Voiton vaaligallupin avulla, johon antoi vastauksensa 245 helluntaiseurakuntien pastoria ja vastuunkantajaa vaaliviikoilla. 

Sari Essayahia kertoi äänestävänsä ensimmäisellä kierroksella 48 % vastaajista. Alexander Stubb sai 19 % äänistä, Jussi Halla-aho 17 % ja Olli Rehn 9 %.  

Muut ehdokkaat saivat hajaääniä, eniten Mika Aaltola, jota kertoi äänestävänsä kahdeksan vastaajaa. Kaikki ehdokkaat saivat ainakin yhden äänen gallupiin vastanneilta.

 

 

      Essayahin persoona vaikuttaa.

 

Helluntaipastorit ovat vahvasti KD:n takana, mihin uskoakseni vaikuttaa voimakkaasti Sari Essayahin persoona, tohtori Matti Kankaanniemi arvioi mielipidemittauksen tulosta. 

– Essayahia ei kannateta pelkästään ”uskovaisuuskortin” vuoksi, vaan hän on objektiivisesti ajatellen jopa poikkeuksellisen skarppi, esiintymiskykyinen ja vakuuttava poliitikko.  

– Niin sanotut woke-kysymykset, kuten kysymys sukupuolien moninaisuudesta, ovat merkittäviä tässäkin vaalissa kristityille äänestäjille. Sari edustaa maltillista mutta periaatteellista eetosta, johon pastorien on helppo yhtyä, Kankaanniemi arvioi.  

 

Presidentinvaalit ovat silti kristillisdemokraateille selvä poikkeus vaalien joukossa, eikä puolue saanut ehdokkaalleen totuttua kolmen neljän prosentin kannatusta, mitä se on puolueena nauttinut eduskunta- ja kuntavaaleissa. 

Essayah sai yhteensä 47 847 ääntä, joka merkitsi 1,5 prosentin kannatusta. Esimerkiksi Euroopan parlamentin vaaleissa Essayah on saanut 50 000–60 000 ääntä. Potti on ollut merkittävä, koska ehdokkaita on eurovaaleissa huomattavasti enemmän ja äänestysprosenttikin varsin alhainen. 

Presidentinvaalissa vuonna 2012 Essayah sai lähes tuplasti enemmän ääniä kuin nyt, 82 598 (2,7 %). 

 

Helluntailaisella kentällä on vuoden 2011 perussuomalaisten jytkyvoitosta alkaen spekuloitu liikkeen ja puolueen lähentymisellä. Nyt Jussi Halla-aho nousikin esimerkiksi keskustan Olli Rehnin ohi myös helluntailaisten parissa. 

– Halla-ahoa äänestettiin uskoakseni jonkin verran siksi, että hänellä katsottiin olevan mahdollisuuksia toiselle kierrokselle. Essayahin jatkomahdollisuuksiin ei realistisesti uskottu, Matti Kankaanniemi arvioi.  

– Halla-aho yhdistetään konservatiivisuuteen ja ”wokedologian” vastustajaksi. Punavihreän rintaman raju hyökkäily Halla-ahoa vastaan vuosien varrella on mahdollisesti vahvistanut Halla-ahon asemaa helluntailaisten sydämissä ajatuksella, että ”hänen täytyy olla monessa asiassa oikeassa, koska punavihreät häntä vihaavat”, Kankaanniemi maalaa. 

Jussi Halla-ahon kannatus (17 %) on helluntailaisten parissa RV:n kyselyn perusteella silti hieman matalampaa kuin äänestäjien joukossa keskimäärin. Halla-aho kokosi vaaleissa 19 prosentin äänisaaliin. 

 

Äänestän ensisijaisesti Essayahia. Presidentti on arvovaikuttaja. Mielestäni on tärkeää pitää kristillisiä ja Raamatun arvoja esillä, yksi vastaajista kommentoi. 

– Äänestäisin tunnustavia kristittyjä Essayah, Urpilainen, Aaltola tai Rehn, jos vain joku heistä pääsisi toiselle kierrokselle, toinen kirjoitti. 

Eräs vastaajista kertoi äänestäneensä Halla-ahoa sukupuoli- ja Israel-lausuntojen vuoksi. 

– Olisin halunnut äänestää Essayahia, mutta päädyin Halla-ahoon realistisena toisen kierroksen ehdokkaana. 

 

Joillekin toisen kierroksen asetelma tuntui hankalalta. Alexander Stubbiin ei suhtauduttu varauksettoman myönteisesti. 

– Ruton ja koleran väliltä valitaan, yksi kirjoitti. 

Monissa vastauksissa katsottiin jo eteenpäin vaalien yli. 

– Tulee sitten presidentiksi kumpi vaan, niin rukoilua tarvitaan runsaasti, eräs vastaaja kommentoi. 

– Tuli kummasta tahansa presidentti, niin tulen häntä siunaamaan siinä vastuullisessa tehtävässä, toinen kirjoitti. 

 

 

Myös kolmen vertailussa Stubb voittoisa 

Kysyttäessä, ketä helluntailaiset vastaajat olisivat äänestäneet toisella kierroksella todennäköisimmistä sinne päässeistä, Alexander Stubb vei voiton sekä Jussi Halla-ahosta että Pekka Haavistosta

Haavisto ei saanut varsinaisessa äänestysgallupissa kuin viisi ääntä. Mikäli Haavisto olisi ollut toisella kierroksella Jussi Halla-ahon kanssa, 16 vastaajaa olisi ollut valmis äänestämään häntä. 

Useissa vapaamuotoisissa vastauksissa nostettiin kriittisesti esiin Pekka Haaviston homoseksuaalisuus. 

– Liika ”vihreys” ja seksuaalinen suuntautuminen on iso kynnys ylittää, eräs vastaaja kirjoitti. 

– Helluntailaisuus kumpuaa historiallisesti yhteiskunnan vasemmistolaisista riveistä, mutta uusvasemmistolainen liberalismi on helluntailaisuudelle perin vierasta, Matti Kankaanniemi kommentoi.  

(AT)




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja