Helluntaikirkko muokkasi seksuaalieettistä kannanottoaan – "selvästikin kommunikointimme asiassa ei mennyt kohdalleen"

Suomen Helluntaikirkon hallitus julkaisi tammikuussa seksuaalieettisen kannanoton. Siinä Helluntaikirkko jatkoi seksuaalieettisten näkemysten tarkastelua. Heti julkaisun jälkeen kannanotto herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Erityisesti teksti helluntaiseurakuntien suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin kuuluviin koettiin monin paikoin liian monitulkintaiseksi ja epäselväksi.

 

Helluntaikirkon toiminnanjohtajan Esko Matikaisen mukaan kannanoton taustalla oli tarve nostaa esille seksuaalisuuteen liittyvät eettiset kysymykset aikana, jolloin yhteiskunnassa, kasvatuksessa ja viihteessä niiden näkyvyys kasvaa koko ajan.

– Vapaakristillisten toimijoiden kanssa järjestimme aiheesta seminaarin ja julkaisimme kirjan Selvyyttä seksiin. Kirjan tiimoilta nousi uusia kysymyksiä, joihin haluttiin vastata kannanotolla.

Selvyyttä seksiin ei näyttänyt kuitenkaan tulevan ja asian ympärillä käyty keskustelu ja kritiikki kasvoi.

– Kannanoton sanoituksista nousi varsin paljon virhetulkintoja ja myös tahallista viestin vääristelyä. Yhden sanan virhetulkinta näytti kääntävän koko kannanoton merkityksen päälaelleen, Matikainen harmittelee.

– Selvästikin kommunikointimme asiassa ei mennyt kohdalleen.

 

Maaliskuun alussa Helluntaikirkon kannanoton sisältöä tarkistettiin ja julkaistiin osin muokattu versio.

– Alkuperäisessä tekstissä viitattiin seurakunnissamme oleviin ihmisiin, joiden identiteetin ei katsottu olevan heteroseksuaalinen. Heistä käytettiin kaksi kertaa sanaa ”seksuaalivähemmistöt”. Monien palautteiden mukaan sanan koettiin viittaavan järjestäytyneeseen sateenkaarikulttuuriin, jonka emme katso kuuluvan seurakuntaelämään, Matikainen kertoo.

– Siksi sanaan liittyvät lauseet muutettiin niin, että väärinkäsityksiä ei tästä kohden syntyisi.

 

Helluntailiikkeen sisäinen kädenvääntö seksuaalieettisten asioiden ympärillä on herättänyt kysymyksiä siitä, missä määrin liikkeessä on yhtenäinen ymmärrys seksuaalieettisistä asioista. Matikainen on optimistinen.

– Käsittääkseni olemme varsin yhtenäisiä. Olemme työstäneet ihmiskuvaan ja seksuaalisuuteen liittyviä aiheita, ja opetuksemme on laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Haastetta on siinä, miten sanoitamme seksuaalieettisiä periaatteitamme. Sanat ja ilmaisut saavat eri sukupolvissa eri merkityksiä, ja se tuo vaikeuksia periaatteiden ilmaisemiseen.

Esko Matikainen katsoo luottavaisena myös tulevaisuuteen.

– Uskon, että Raamatun opetukset kestävät hyvin oman aikamme, jos vain seurakunnat pitävät kiinni myös Raamatun ydinsanomasta: armosta, rakkaudesta ja Jumalan muuttavasta voimasta.

 

Petri Mäkilä

 


Korjattu kannanotto on luettavissa .


Lue aiempi RV:n uutinen kannanotosta .




40/201

Tutkimus: Kutsumustyössä myös haittoja
Traumatietoisuutta lasten kohtaamiseen – ViaDia ry panostaa huostaanotettuihin, adoptoituihin ja kotimaastaan paenneisiin lapsiin
Tapaamisia vuosikymmenien jälkeen – Nuorisokuoro on jättänyt monelle lähtemättömän myönteisen jäljen