Haapamäen
helluntaiseurakuntaan kuuluu nykyisin viitisenkymmentä jäsentä. Pian
kahdeksan vuotta seurakunnan työntekijänä ollut Kai Kangas on kahdestoista
pastori pitkäaikaisen pastori Osmo Kuusisen jälkeen.
– Tulin Inarista opiskelemaan Isoon Kirjaan ja tein
harjoittelujakson Haapamäellä. Tarkoitus oli palata takaisin, mutta sainkin
pastorin paikan täältä saman tien, Kai Kangas muistelee.
80-vuotisjuhlassa katseltiin Samuel Aro-Panulan valmistama
kuvakooste, joka nostatti ilon kyyneleitä muistelijoiden silmiin. Muutamat
kuvista kertoivat suurista lastenleireistä. Niitä seurakunta järjestää
edelleen yhteistyössä Ähtärin kanssa.
– Myös kerran kuukaudessa pidettävä Mix-ilta vetää mukavasti
kylän varkkeja erilaisten aktiviteettien ja pienen opetushetken äärelle.
Pyhäkouluunkin riittää pikkuväkeä, Kai Kangas kertoo.
Aikanaan seurakuntaa oli 15. lokakuuta 1938 synnyttelemässä
neljätoista uskovaa. Tätä oli edeltänyt vapaakirkollinen liikehdintä ja
herätys lähiseuduilla kuten Virroilla ja Ähtärissä.
Kotikokouksia pitivät pioneerihenkiset naisevankelistat.
Haapamäellä vieraili useita tuon ajan tunnettuja saarnamiehiä, kuten Pekka
Brofeldt ja Arvo Hankkio.
Kirkon papit eivät hyvällä katsoneet vapaiden suuntien herätystä
mutta toisaalta olivat tyytyväisiä, että Jumalan sanaa pidettiin kylillä
esillä. Yleisesti huomattiin, että uskoon tulleiden elämä muuttui parempaan
suuntaan.
Ratamuutokset vaikuttivat
Sotien aikana helluntaiseurakunnan toiminta oli
vähäisempää. Rauhan tultua herätys jatkui, ja seurakuntaan liitettiin 1947–1952
peräti 72 uutta jäsentä. Puhujavieraina kävivät nuorta seurakuntaa
opastamassa muun muassa Eino Ahonen, Arvo Hankkio, Mauri Vikstén ja
Kaarlo Toivio. Uskovia kastettiin kesäaikaan lähistön järvissä. Paikallislehti
Suur-Keuruun Sanomat uutisoi elokuussa 1951 jopa 500 haapamäkeläisen
olleen seuraamassa kastetilaisuutta.
Kasvava seurakunta osti tontin rukoushuoneelle, jonka suunnitteli
Esko Rydenfeldt. Samoilla piirustuksilla pienin variaatioin nousi
noihin aikoihin rukoushuoneita muuallekin Suomeen. Rukoushuoneen vihkiäisiä
vietettiin joulukuussa 1961 täpötäyden salin voimin. Rakennusta oli
siunaamassa muiden muassa Eino Manninen.
Haapamäen kylä alkoi kuihtua, kun Tampere-Seinäjoki ja
Orivesi-Jyväskylä -oikoradat valmistuivat 1970-luvulla ja junaliikenne
hiljeni. Silti seurakunta on pystynyt muun toiminnan lisäksi kannattamaan
lähettejä ulkomailla. Muutamat seurakuntalaiset vierailevat aktiivisesti
Baltian seurakunnissa. Väkeä talkoilee myös Katulähetyksen kirpputorilla,
josta on muodostunut kyläläisten kohtaamispaikka.
– Rukoushuoneen ahtaan eteisen laajennus valmistui kymmenen
vuotta sitten, ja salin ilmettäkin on sittemmin kohotettu. Toteutimme iso
lämpöremontin seurakuntaamme kuuluvan asiantuntijan johdolla, pastori Kai
Kangas kertoo tyytyväisenä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...