”Fifteeneistä” tullut helluntainuorten kasteleirejä

Fifteen-leireistä on muodostunut keskeisin yksittäinen helluntailaisperheissä kasvaneiden lasten kasteellemenoympäristö.

Luterilaisen kirkon rippikouluun monin tavoin vertautuvan ”Fifteenin” käy enemmistö helluntailiikkeen piirissä kasvavista nuorista, ja tyypillisesti 30–50 prosenttia osallistujista haluaa tulla kastetuksi leirin aikana.

Ensimmäisillä Fifteen-leireillä vuosituhannen taitteessa kasteita toimitettiin vähän, mutta kun tieto kastemahdollisuudesta levisi, määrä kasvoi nopeasti.

Samaan aikaan alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten kasteet ovat vähentyneet useissa helluntaiseurakunnissa.

– Monet nuoret näyttävät säästävän kasteen Fifteen-leirille, sillä osa kertoo kastetoiveestaan jo ilmoittautumisen yhteydessä, koulutus- ja konferenssikeskus Ison Kirjan nuorisotoimintojen sihteeri Leea Miettinen kertoo.

Iso Kirja järjestää tänä kesänä kolme Fifteen-leiriä, joista yksi pidettiin kesäkuussa Israelissa. Esimerkiksi Israelin-leirillä kasteen halusi 12 eli kaksi kolmasosaa 18 osallistujasta. Seinäjoen helluntaiseurakunnan samaan aikaan Espanjan Fuengirolassa järjestämällä leirillä kasteen otti 40 nuoresta peräti 31.

Suosion syyt: opetus ja tilanteen luontevuus

Myös pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun helluntaiseurakuntien yhteisillä Fifteeneillä kastettavia on parina edellisvuotena ollut yli puolet osallistujista. Tänä vuonna osuus oli noin 30 prosenttia.

Pälkäneellä järjestetyn leirin toisena johtajana toiminut Tampereen helluntaiseurakunnan nuorisopastori Joona Salo arvioi, että viime vuosien osallistujista korkeintaan kolmannes on käynyt kasteella ennen leiriä.

– Osa jää sitten miettimään asiaa vielä leirin jälkeenkin. Kaikki nuorethan eivät ole edes uskossa eivätkä aina ole leiriltä lähtiessäänkään; nuoria tulee leireille kavereiden mukana ja monenlaisista perheistä.

Esimerkiksi Tampereen helluntaiseurakunnassa, joka lukeutuu Suomen eniten kastaviin helluntaiseurakuntiin, on viime vuosina kastettu hyvin vähän alle 15-vuotiaita lapsia. Salo uskoo, että tieto Fifteen-leirikasteiden yleisyydestä voi ruokkia ilmiötä niin, että nuoret tietoisesti siirtävät kastettaan eteenpäin leirikontekstiin. Vähintään yhtä usein kasteen sijoittuminen leirille johtunee hänen mukaansa kuitenkin siitä, että nuoret kohtaavat vahvempaa kasteopetusta vasta siellä.

Eräs ilmeinen tekijä leirikasteiden suosion taustalla on myös toimituksen luontevuus: moni murrosikäinen jännittää ajatusta kastetoimituksesta jumalanpalveluksessa koko kirkkokansan edessä – ja mahdollisesti vieläpä ikäryhmänsä ainoana edustajana.

Esimerkiksi Ison Kirjan ja Pälkäneen Fifteen-leireillä julkinen todistuspuheenvuoro-osio, joka aiheuttaa monille vatsan kipristelyä, on hyvin epämuodollinen.

Isossa Kirjassa kynnystä saattaa madaltaa myös se, että leiriläiset kastetaan heidän omissa vaatteissaan.

Henkilökohtainen valinta

Teineillä kaverit vaikuttavat moniin päätöksiin, ja leiriympäristössä muodostuu erityinen ryhmähenki. Joona Salo ja Leea Miettinen eivät kuitenkaan pidä suurena vaarana sitä, että osallistujat menisivät kasteelle vääristä motiiveista, kuten miellyttämisen halusta tai ryhmäpaineen vaikutuksesta.

– Ison Kirjan leireillä jokaisen kastetta haluavan täytyy itse ilmoittaa siitä, ja mukana on aina monia, jotka eivät kastetta halua. Lisäksi asia edellyttää aina vanhempien suostumusta, Miettinen kertoo.

Salo korostaa tässäkin opetuksen tärkeyttä. Samalla kun opetuksessa painotetaan kasteen kuulumista raamatunmukaiseen kristillisyyteen, korostetaan sitä, että se on jokaisen oma henkilökohtainen valinta.

Leirikasteita on toisinaan kritisoitu siitä, että ne eivät tue henkilön seurakuntayhteyttä samalla tavalla kuin yhteisön keskellä jumalanpalveluksessa toimitettu kaste. Salo ja Miettinen eivät pidä tätäkään isona ongelmana. Erilaisilla leireillä toimitetut kasteet ovat helluntaiseurakunnissa pitkä perinne, ja myönteinen kokemus vain vahvistaa seurakuntasuhdetta.

– Tapahtuipa kaste missä tahansa, seurakunnalle on aina haaste se, että nämä henkilöt tulevat opetuslapseuttamisen piiriin ja heihin säilyy läheinen suhde, Salo toteaa.

Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että uskovien kotien lasten kasteet siirtyvät lapsuudesta nuoruuteen – että seurakunnissa on suuri joukko uskovia lapsia ja varhaisnuoria, jotka elävät osana seurakunnan arkea mutta joita ei ole kastettu.

– Ajattelen, että on hyvä, että he menevät kasteelle viimeistään leirillä. Toki asiaa olisi hyvä pitää esillä aiemminkin. Lasten ja nuorten saamalla opetuksella on suuri merkitys siihen, haluavatko he kasteen, Joona Salo pohtii.

Tänä kesänä Fifteen-leirejä järjestetään tiettävästi yhdeksän, ja niille osallistuu yhteensä noin 400 nuorta.


Heikki Salmela