Fida toi salibandyn Laosiin

Savannakhetissa on huomattu, että myös tytöt kiinnostuvat salibandysta. Laji kasvattaa suosiotaan Kaakkois-Aasiassa. Kuva: Khamla Douangchandeng
Savannakhetissa on huomattu, että myös tytöt kiinnostuvat salibandysta. Laji kasvattaa suosiotaan Kaakkois-Aasiassa. Kuva: Khamla Douangchandeng

Viime viikon tiistaina 127 nuorta laosilaista kokoontui Savannakhetin kaupunkiin kilpailemaan siitä, ketkä ovat parhaita läimimään reikäpalloa maaliin. Joukkueet tulivat läänin yläkouluista sekä paikallisesta Savan Centre -nuorisokeskuksesta.

 

Savan Centreen keskittyvä lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan projekti alkoi Laosissa vuonna 2013. Ohjelman virallinen kumppani on Laosin opetus- ja urheiluministeriö, mutta käytännön toteutuksesta huolehtii paikallisesta henkilöstöstä, koulutetuista vapaaehtoisista, komiteoista ja suomalaisista asiantuntijoista koostuva tiimi.

 

Ohjelman tavoitteena on tukea nuorten kokonaisvaltaista terveyttä. Kohderyhmänä ovat etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret, kuten vammaiset, etniset vähemmistöt ja ihmiskaupan uhrit.

 

Viimeviikkoinen salibandyturnaus on yksi esimerkki siitä, mitä projektin puitteissa tehdään. Vaikka ulospäin näkyy hauskanpito urheilun parissa, pelissä on paljon vakavampiakin asioita. Hankekoordinaattori Päivi Jokivuori kertoo esimerkkinä kahdesta pelaajasta, jotka ovat nuorisokeskuksen jäseniä ja asuvat ihmiskaupan uhreille tarkoitetussa turvakodissa. He osallistuivat turnaukseen erään koulun joukkueessa ja ylsivät hopeasijalle.

 

– Oli hienoa nähdä, miten tytöt olivat oppineet tietokoneiden käytön, englannin ja muiden taitojen lisäksi pelaamaan salibandya ja päässeet edustamaan koulua. Se varmasti voimauttaa heitä. Lukiolaisille vastaava turnaus järjestetään marraskuussa.

 

 

Matalan kynnyksen laji

Jokivuoren mukaan laosilaisten nuorten hyvinvointia uhkaavia riskejä on paljon. Osa buddhalaisen maan huolenaiheista on samoja kuin Suomessa, kuten päihteet, kun taas osa liittyy oman kulttuurin erityispiirteisiin ja olosuhteisiin.

 

– Nuorilta puuttuu tietoa ja itseluottamusta, eivätkä aikuiset tue heitä riittävästi terveyttä edistävien valintojen tekemisessä. Kaikilla nuorilla ei myöskään ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia elämässään. Vanhemmat ja opettajat tarvitsevat tukea ollakseen hyviä kasvattajia ja roolimalleja, Jokivuori kuvailee.

 

Nuorisokeskuksessa nuorille opetetaan uusia taitoja ja tarjotaan rakentavia vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Urheilu on iso osa keskuksen toimintaa. Jalkapallon rinnalle lajivalikoimaan otettiin jo alkuvaiheessa mukaan salibandy, koska siihen tarvittavat olosuhteet on helppo järjestää ilman suuria kustannuksia. Myös tytöt on saatu hyvin mukaan; esimerkiksi viimeviikkoisessa turnauksessa sukupuolijakauma meni miltei tasan.

 

Fida tekee yhteistyötä Kansainvälisen Salibandyliiton IFF:n kanssa, joka on muun muassa lahjoittanut toimintaan sadoittain mailoja ja palloja sekä järjestänyt lajiin liittyvää koulutusta nuorille ja opettajille. Tätä nykyä salibandya pelataan organisoidusti keskuksen lisäksi kymmenessä koulussa Savannakhetin läänin alueella, mutta tavoitteena on levittää peli-intoa ympäri maata.

 

 

Säde Loponen

 

 

 

 

 

 

Sodan tuhot eivät ole historiaa

Laos on entinen Ranskan siirtomaa, joka itsenäistyi vuonna 1953 ja on vuodesta 1975 alkaen ollut virallisesti sosialistinen valtio. Sen 6,8 miljoonasta asukkaasta valtaosa elää maaseudulla. Pääuskonto on buddhalaisuus, ja kristittyjen osuus väestöstä on 1,5 prosenttia.

 

Laos kärsii köyhyydestä. Kasvava turismi tuo toivoa paremmasta tulevaisuudesta, mutta siihen liittyy myös kielteisiä puolia. Toinen suuri haaste on peräisin jo Vietnamin sodan ajalta. Maassa on tuhansia tonneja räjähtämättömiä pommeja ja kranaatteja, jotka vielä nykyäänkin vammauttavat ihmisiä. Suomen Ulkoasiainministeriö kehottaa matkustajia välttämään liikkumista teiden ulkopuolella muun muassa jutussa mainitun Savannakhetin läänin alueella.




34/2016Sateet

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja