Fida palasi Jordaniaan

Fida on käynnistänyt uudelleen yhteisökehitystyön Jordaniassa. Lasten ja perheiden tukemiseen tähtäävä hanke on käytännössä sama kuin se, jonka järjestö loppuvuodesta 2015 keskeytti kehitysyhteistyörahoitukseen kohdistuneiden valtiontalouden säästötoimien seurauksena.

Kehitysyhteistyölle on Jordaniassa edelleen tarvetta muun muassa yli miljoonan syyrialaispakolaisen kuormittaessa yhteiskuntaa.

Fidan yhteisökehitystyö Jordaniassa alkoi vuonna 2004. Viime lokakuussa uudelleen käynnistetyssä hankkeessa paikallisina kumppaneina ovat vanhat tutut kolme naisten ja lasten parissa toimivaa kansalaisjärjestöä.

– Jordania on edelleenkin strategisesti merkittävä maa Lähi-idän työllemme. Aiempi hanketyö on saanut hyvää palautetta maan viranomaisilta, ja haluamme jatkaa osaavan hankehenkilöstömme kanssa, Fidan aluejohtaja Ari Joensuu kertoo.

Hanketta hoitaa osa-aikainen koordinaattori pääosin Suomesta käsin. Toimessa työskentelevälle Katja Köykälle asiat ovat tuttuja, sillä hän johti työtä myös vuodet 2011–2015 perheen asuessa Jordaniassa.

– Nyt alkanut hanketyö poikkeaa aiemmasta siten, että nyt painopiste on vahvemmin varhaiskasvatuksessa ja vammaisten lasten huomioimisessa, ja muu kyläyhteisöjen kehitystyö on pienemmässä roolissa, Köykkä luonnehtii.

– Lisäksi meille on avautunut uusia ovia viranomaistoimijoiden suuntaan. Viranomaiset ovat ottaneet meidät hyvin arvostavasti vastaan, ja maan hallitus on kiittänyt meitä siitä, että hanke keskittyy kantajordanialaisiin eikä pakolaisiin, kuten monet muut ulkomaiset projektit. Suunnitteilla on muun muassa koulutusyhteistyötä kansallisen vammaistyötä valvovan elimen kanssa.

Köykän lisäksi Fida työllistää hankkeessa paikallisen koordinaattorin ja kouluttajia.

Käveleviä aarteita

Kumppanuus nykyisten järjestöjen kanssa alkoi vuonna 2012.

Outstanding Kids- ja Hawd Al Kawthar -järjestöt ylläpitävät kahta esikoulua ja järjestävät erilaisia vanhempainkoulutuksia. Al Badia Society for Women Development puolestaan organisoi naisille erilaisia koulutuksia muun muassa lasten hoidosta, pienyrittäjyydestä kuin väkivallattomasta elämästä perhepiirissä ja laajemminkin kyläyhteisöissä.

Järjestöistä yhdelläkään ei ole kristillistä taustaa, ja ne kaikki toimivat hyvin köyhillä ja vahvasti islamilaisilla alueilla. Hanketyö onkin myös uskontorajat ylittävien siltojen rakentamista.

– Kumppanijärjestöt ja niiden henkilöstö ovat aarteita. Ajattelen, että heidät on johdatettu meille ja meidät heille. Heillä on intoa rohkeutta viedä asioita eteenpäin ja ajaa perheiden hyvinvointia, vaikka he toimivat hyvin haastavilla alueilla. He myös ottavat innolla koulutusta vastaan. He ovat puhuttelevia naishahmoja minulle, Katja Köykkä kertoo.

– Heidän mukaansa me olemme ensimmäisiä kristittyjä, joiden kanssa he ovat koskaan jutelleet. Hankkeen kautta voimme lähettää sinne kristittyjä kouluttajia, ja siten autamme paikallisia kristittyjä pääsemään alueille, joilla he eivät luontaisesti toimi.

Rukousvastaus ja palkittu unelma

Hankeyhteistyön jatkumisen myötä kumppaniesikoulut valmistautuvat huomioimaan myös toiminta-alueensa vammaiset lapset, joista yhteisöissä koetaan suurta häpeää.

Itä-Ammanissa toimivan Outstanding Kids -järjestön esikoulussa on 80 lasta. Johtajatar  Maysa sai valtionpalkinnon kilpailussa, jossa etsittiin uusia opetusideoita. Maysa hahmotteli esityksessään koulua, jonka opetus palvelisi myös erilaisia ja vammaisia lapsia. Nyt palkintorahat mahdollistavat esikoulurakennuksen remontoimisen esteettömäksi. Tarkoitus on myös käynnistää keskusteluryhmiä vammaisten lasten perheille sekä huomioida pakolaisperheiden lapsia.

– Sydämeni sykkii näille [vammaisille] lapsille, jotka ovat jääneet ilman sitä kaikkea, mihin heillä on oikeus, Maysa kertoo.

– Se, että saamme tehdä yhteistyötä Fidan kanssa, on meille elinehto kehittää toimintaa. Koulutusten kautta saatu rohkeus ja tulevaisuuden toivo on ollut ratkaisevaa sille, että olemme pystyneet jatkamaan työtä yhteisön paineista huolimatta.

Al Badia Society for Women Development -järjestön johtaja Basima Al Shoubaki kertoo Fidan paluun olevan vastaus hänen rukouksiinsa. Hän pyrki taannoin kansanedustajaksi maan parlamenttiin, mutta ei tullut valituksi.

– Olin hieman allapäin, kun minua ei valittu, mutta nyt ymmärrän, miksi Jumala ei sallinut minun voittaa. Tarkoitus onkin jatkaa tätä vaikuttavaa työtä, joka hetkeksi pysähtyi, nainen iloitsee.

Uudelleen käynnistynyt hanke hyödyttää suoraan noin 400:a lasta, naista ja opettajaa sekä epäsuorasti noin 8 000:ta ihmistä. Valtaosa hankkeen rahoituksesta tulee Suomen ulkoministeriöltä.

Jordaniassa elää noin 6,6 miljoonaa kantajordanialaista ja lähes kolme miljoonaa pakolaista ja siirtotyöläistä. Valtaosa kantaväestöstä on sunnimuslimeja; vakiintuneisiin kristillisiin kirkkoihin kuuluvia on arviolta noin 150 000.


Heikki Salmela, Päivi Simi-Kim / Fida