Evankeliumi etenee Espanjassa

Jeesus-asiasta innostuneet suomalaiset ovat tulleet kaupunkilaisille tutuksi %u2013 niin pitkään paikkakunnalla on työskennellyt suomalaisia lähetystyöntekijöitä ja aktiolaisia. Kitarallaan laulua rytmittää Janne Kehusmaa. Kuva: Timi ja Saara Rantasen kuva-arkisto
Jeesus-asiasta innostuneet suomalaiset ovat tulleet kaupunkilaisille tutuksi %u2013 niin pitkään paikkakunnalla on työskennellyt suomalaisia lähetystyöntekijöitä ja aktiolaisia. Kitarallaan laulua rytmittää Janne Kehusmaa. Kuva: Timi ja Saara Rantasen kuva-arkisto
Vuorten ympäröimä Cocentaina on noin 12 000 asukkaan yhteisö itäisessä Espanjassa Valencian eteläpuolella. Fida Internationalin sekä Kuopion ja Kemin helluntaiseurakuntien lähettämät Timi ja Saara Rantanen luotsaavat kaupungissa toteutettavaa seurakunnanistutushanketta.

– Olemme vuoden aikana saaneet iloita muutamista uusista uskoon tulleista. Vahva odotuksemme on, että kylvetyn Sanan sadonkorjuun aika on käsillä, Timi Rantanen kertoo.

– Olen jutellut viime aikoina useiden uskonasioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Kynnys tulla tilaisuuksiin on kuitenkin korkea.

Rantasten perhe tuli pioneerilähetystyöhön vahvasti katoliseen pikkukaupunkiin ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten. Välillä he olivat kolme vuotta Suomessa, ja sinä aikana Cocentainan asuntoa pitivät tukikohtanaan lukuisat lähetystyöharjoittelijat ja aktioryhmät.

Työ sai uutta vauhtia, kun Rantaset palasivat kaupunkiin vuosi sitten. Sen jälkeen heidän tukenaan on ollut monitaitoinen suomalaistiimi: Hannu ja Tanja Näsilä Haapamäen helluntaiseurakunnasta, Irma Äijäläinen Toivakasta, Janne ja Ria-Mari Kehusmaa Kemistä sekä kuopiolainen Juulia Karppi perheisiin kuuluvien lasten opettajana.

Tiimin arkeen on kuulunut evankeliointia monin eri tavoin: kadulla, lastentapahtumissa sekä draamojen ja nukketeatterin avulla.

Työsarkaa riittääkin, sillä evankeliset kristityt ovat Espanjassa edelleen pikkuruinen vähemmistö.

Rukousvastauksia

Pieni seurakunnan alku kokoontuu Rantasten kotona. Tähän mennessä tilaisuuksissa on käynyt suomalaistiimin lisäksi parhaimmillaan noin kymmenen ihmistä; suurin osa kantaespanjalaisia mutta myös joitakin maahanmuuttajia.

Moni espanjalainen pitää evankelisia seurakuntia epäilyttävinä lahkoina mutta tuntee kaipausta Jumalan kohtaamiseen.

– Olemme huomanneet, että ihmiset eivät halua uutta uskontoa mutta haluavat tuoreen suhteen Jumalaan. Olemme hyödyntäneet tätä evankelioimisessa: olemme kysyneet heiltä esirukousaiheita, ja kun olemme rukoilleet esimerkiksi parantumisen, työttömyyden tai ihmissuhteiden puolesta, olemme saaneet nähdä rukousvastauksia. Tällöin ihmiset myös avautuvat evankeliumille, Rantaset iloitsevat.

Valencian ympäristö ja etenkin sen eteläpuolinen seutu on kuuluisa hedelmistään ja vihannestuotannostaan. Tarjolla olevien työpaikkojen vuoksi alueella asustaa valtaosa Pohjois-Afrikasta Espanjaan tulleista siirtolaisista.

– Pelkästään Cocentainassa asuu vajaa tuhat muslimia. Tiiminä pidämme myös musliminaisille suunnattua piiriä sekä täällä että Torreviejassa, ja osallistujamäärä on kasvanut koko ajan. Hengellinen kirjallisuus tekee kauppansa markkinoilla ja satamissa, Rantaset kertovat.

Aviopari on myös vieraillut paikallisseurakunnissa opettamassa maahanmuuttajien kohtaamista.

Afrikkalaisten lisäksi Espanjassa asuu suuri määrä Latinalaisesta Amerikasta tulleita siirtolaisia.

– Latinoseurakuntia syntyy helposti, koska monet sieltä tulevista maahanmuuttajista ovat jo valmiiksi uskossa. Tässä lähialueellakin useimmat evankeliset seurakunnat koostuvat valtaosin tai kokonaan latinotaustaisista uskovista. Heille evankelioimiseenkaan ei ole sellaista kynnystä kuin kantaespanjalaisilla, jotka tuntuvat kokevan pelkoa kasvojen menettämisestä, mikäli joku ei haluakaan kuunnella heitä, Timi Rantanen analysoi.

Runsaasti uusia seurakuntia

Espanjalaisen tutkimuskeskuksen tuoreen raportin mukaan maahan on viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana perustettu 825 uutta protestanttista jumalanpalveluspaikkaa. Yhteensä niitä on nykyään jo yli 3 700, ja suurin osa näistä edustaa vapaakirkollistyyppistä evankelista hengellisyyttä.

Uusien latinoseurakuntien lisäksi protestanttisten yhteisöjen runsastumisen taustalla on perinteisten evankelisten liikkeiden syttyminen määrätietoiseen seurakunnanistutustyöhön.

Esimerkiksi Suomen helluntailiikkeen espanjalaisessa kumppaniyhteisössä, Federación Asambleas de Dios de España (FADE) -helluntaikirkossa, käynnistettiin vuonna 2010 kampanja uusien seurakuntien perustamiseksi. Tuolloin hieman yli 300 seurakunnasta ja kotiryhmästä koostunut yhteisö asetti tavoitteekseen nostaa lukumäärän tuhanteen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä hetkellä luku on jo lähes 700.

Kirkkokuntaan kuuluu reilut 20 000 uskovaa.

Ulkomaisilla lähetystyöntekijöillä on hankkeen toteutumisessa oma keskeinen roolinsa. Pelkästään Suomen helluntaiseurakunnilla on Espanjassa parikymmentä lähetystyöntekijää, ja heistä noin puolet tekee juuri seurakunnanistutustyötä.

– Täällä Valencian alueella toimii useita suomalaisten perustamia seurakuntia. Helluntailaisten lisäksi seudulla on työskennellyt muiden yhteisöjen työntekijöitä, Rantaset kertovat.


Heikki Salmela, Lassi Mäkinen/Fida International


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja